United States or Japan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oi! luulin, ett'ei kristittyä luomaa Niin suoraa, vilpitöntä ollut toista; Hän oli kirja, johon sieluni Salaiset miettehensä piirsi kaikki; Vikansa niin hän hyveen kiiltoon peitti, Ett' ottamatta lukuun julki-syytään, Tarkoitan suhdettansa Shoren vaimoon, Ei moitteen tahra häneen pystynyt. BUCKINGHAM. Niin, niin, hän oli liehakoivin luikki, Kavalin mies, mik' elänyt on koskaan.
Jos suvaitsette, Niin kuulla saatte kaikki puhelumme; Maanpetost' ei se koske, ystäväni: Sanoimme vaan, ett' älykäs ja hurskas Kuningas on, ja kunnon kuningatar Ikäinen, kaunis, eikä luulevainen, Ja jalat Shoren vaimoll' ett' on kauniit Ja suu kuin kirsikka ja sirkut silmät Ja mitä makein kieli; lisäks, ett' on Kuningattaren suku aateloitu. Mit' arvelette, herra? Eikö totta?
CLARENCE. Niin, jumaliste, kaikkia se uhkaa, Pait kuningattaremme heimokuntaa Ja yötyreitä noita, jotka käyvät Kuninkaan väliä ja mistress Shoren. Kai kuulit, että täytyi Hastingsinkin Nöyrästi hältä vapauttaan kärttää. GLOSTER. Niin, kärttämällä tuota jumalaa Kamariherra vapautensa saa. Niin, mutta kuule: luulen, ett' on paras, Kuninkaan lemmiss' yhä ollaksemme, Ruveta Jaanan liveriin ja leipään.
BRAKENBURY. Tuon kanss' ei mulla mitään tekemistä. GLOSTER. Ei Shoren vaimon kanssa tekemistä? Niin, keill' on hänen kanssaan tekemistä, Sen tehkööt salaa kaikki, paitse yksi. BRAKENBURY. Ja ken se yksi? GLOSTER. Vaimon mies, sa hölmö! Mua solmiako tahdot? BRAKENBURY. Prinssi hyvä, Rukoilen anteeksi ja pyydän: älkää Enempää puhutelko herttuaa. CLARENCE. Sa tehtäväsi teet; sua tottelemme.