United States or Greece ? Vote for the TOP Country of the Week !


Suuri räiskyvä takkavalkea pakotti meitä riisumaan toisen nutun toisensa jälkeen samalla kuin hauskasti keskustellen istuimme pitkän pöydän ääressä olevalla veto-sängyllä ja huuhtelimme kurkkujamme tuolla maukkaalla vaarinkaljalla, joulujuhlan kunniaksi joka mies oikeiden Havanan sikaarein savuja tuprutellessa.

Synkkä, metsäinen sydänmaa leviää niin pitkälle kuin silmä kantaa. Harjulta kirkon takaa näkyy etelästä päin savuja kohoilevan, kesällä kaskista ja talvella tupien lakeisista, mutta pohjoisessa ja idässä ovat erämaat asumattomat, korkeiden vaarain väliset suot ja notkot kasvavat vain havumetsää, ja honkien rungot ruskottavat yksitotisesti aamun ja illan paisteessa.

Matti pisti piippuun, raapasi tulta ja sammutti tikun hyppysissään ... sitten kantoi hän sen varovasti uuniin. Vähän aikaa istuivat Matti ja rovasti mitään puhumatta. Rovasti keinutti keinutuoliaan, ja Matti puhaltaa tuhutteli pieniä savuja pitkän piipunvarren päästä. Tervennäkös se on saanut Matti olla? kysyi sitten rovasti.

Minun teki jo mieleni nähdä minkä näköinen hänen poikansa on. Ukko veteli jo savuja ja jatkoi kuin itsekseen: "Tuleekin tämä lapsen kouluttaminen maksamaan, jotta ei sitä vähä-varaisen kannattaisi tehdä..."

Eikä puhunut Dampbellkaan mitään, veteli vaan savuja piipustaan, ja suustaan ulos puhaltaessaan työnti alahuulensa ylähuulen taakse, että savu tulla tuhisi ylähuulessa olevan parran läpi. Tätä tehdessään näkyi hän ajattelevan. Tapani katsoi kelloa, ja nähdessään sen olevan yhdeksän, kääntyi Dampbelliin, sanoen: "Sitä kai minun on lähteminen aamulla metsään."

Sitten aloin vähitellen saada Eeron harmiksi savuja luihautella yhä tiheämmin ja julkisemmin. Oikein sydäntä hiveli, kun tytöt kirkolla aina minuun vilkuivat eikä Eeroon. Mikä kauniimpi se Eero oli kuin minäkään? Ja jouti olla minkä näköinen tahansa lapsi! Minun mukaani toki Polluskin aina lyöttäytyi, läksinpä metsään tai muuten kylälle.

Ei sitä ensi hädässä pyörretäSetä katsahti pikaisesti Valeen silmiin: tuohan kalskahti velivainajan rautaiselle luonteelle! Sitten katsahti hän Santraan, imi mietiskellen muutamia savuja piipustaan. »Tämä nyt ei ole ensimmäinen eikä taida olla viimeinenkään tällainen tapaus. Ja olkoon mitä olikin, kun ei se muuten tapahtunut, niin se tapahtui näin», sanoi Valee.

"Katsele nyt tänään ja puhutaan huomenna asiat puhtaaksi. Isännän sopii sitte tulla Tuomelaan taloa katsomaan." "Kiirettä pidätkin, mutta eihän se juuri vitkastelemisestakaan parane." Isäntä tuli sisälle ja sanoi: "Olen jo pannut kääsit suojaan. Pistetään tässä nyt tupakkaa illallista odottaessamme." Lukkari ja Mauri sytyttivät piippunsa ja istuivat sitte savuja vetelemään.

Se pitää olla noin kouran täyteinen, että sormien nenät yltävät ympäriinsä." Sen sanottuaan lähti sisälle ja veteli savuja mennessään.

Mutta lieneekö hän tuolla arvonsa merkkien näyttelemisellä voittanut päätarkoitustansa, koska naiset katsoa vilauttivat toisiansa silmiin ja koska heidän suunsa vetäysi vienoon ilve-hymyyn? Kun Matti oli saanut piippuunsa valkean, istui hän likelle Maria ja veteli savuja. Kukaan ei puhunut mitään. "Miten sinä, Mari, olet tänne tullut?" kysyi vihdoin Matti puheen aluksi.