United States or Montserrat ? Vote for the TOP Country of the Week !
Noista kahdesta miekasta? Alsidas. Niin, olkaa niin hyvä. Sganarelle. Miksikä? Alsidas. Koska peräytte sanastanne, ettekä ota sisartani avioksenne niinkuin puhe oli, niin ette suinkaan pitäne liikanaisena, että minä annan teille pienen kiitollisuuden osoituksen. Sganarelle. Kuinka? Alsidas. Muut ihmiset nostaisivat suuremman melun ja tekisivät kukaties mitä.
Te olette minua puhutelleet tyttärestäni, pyytäneet häntä avioksenne, ja kaikki on valmistettu häitä varten; vaan koska niin on, että peräytte sanastanne, niin minä menen kuulustamaan, mitä asiassa voipi tehdä; ja heti kohta saatte kuulla päätökseni. Viidestoista kohtaus. Olipa se myöntyväisempi kuin luulinkaan, ja pelkäsin jo tulevan enemmänkin kiusaa, ennenkuin pääsisin irti.
Jaa, niinpä kovan onnen tyttären povessa nyt leimuu kiitollisuuden pyhä liekki sitä miestä kohtaan, joka tarjoi hänelle armaan suosionsa, että tämän miehen jalkain juureen hän kaiken onnensa, sydämmensä, hengensä, sielunsa ja ruumiinsa altiiksi panis. CANZIO. Vaiti! Hän taitais kerran ottaa sanastanne kiinni. MARCIA. Hän on teidän orjanne. CANZIO. Hyvä! Nyt lähtekämme kohden linnaa tuolla.
Sanastanne on tynnyri ja yksi kappa on ylitse, se saapi olla Laurin vuokraa. Kyllä Mari taitaa olla vihainen minulle siitä kuin minä Laurin otin pois, mutta mitä te rengillä teette, pienethän teillä on vielä tilukset muokattavana, jaksatte net yksinkin vielä muokata, ilman että sitä varten tarvitsee kokonaista miestä vaatettaa, palkata ja ruokkia.
GRANSKOG: Siitä illasta, jolloin minä vapisin teidän edessänne. Teidän sanastanne riippui elämä ja kuolema. Te tiedätte, mitä te minulle sanoitte. Minä menin kotiini ja heittäysin nukkumaan. Kun minä seuraavana aamuna heräsin, olin minä kuin olisin nukkunut vuosisadan. Eilinen ilta tuntui minusta kaukaiselta unelta ja unelta tuntui myös koko aika siitä asti kuin olin teidän ensi kerran nähnyt.
WERNER. Toista Ei löydy uljaampaa. JAAKKO. Oi, siunausta Teill' sanastanne olkoon. Nyt ma käyn. Lähtee oikealle Kahdeksas Kohtaus. LUUTNANTTI WERNER. Ma lapsuuteni paikat näen taas! Kun viimen näihin huoneisin ma astuin, Oil sydän täynnä, elo tuntui mulle Kuin aamu valkoinen ja rauhakas, Sill' toivo mulle lauloi kunniaa Ja onnea, ja murhe outo oil. Tuoll' istui vanhus!