United States or Malaysia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Nyys, nyys. Mikä tämä? Voipeukalo. Missä voi? Kissa söi. Missä kissa? Aitan alla. Missä aitta? Tuli poltti. Missä tuli? Vesi sammutti. Missä vesi? Härkä joi. Missä härkä? Kirves päässä. Missä kirves? Kannon päässä. Missä kanto? Karhu repi. Missä karhu? Mies tappoi. Missä mies? Mato pani. Missä mato? Kokko nokkas. Missä kokko?

Hän sammutti nyt kynttilän, siunasi ja ummisti silmänsä ja vaipui kohta virvoittavaan uneen. Tosin unta ei kestänyt monta tuntia, vaan nuo kauheat ajatukset eivät nyt häntä vaivanneet, vaan hän näki unta, että valkeasiipinen enkeli seisoi hänen vuoteensa vieressä ja pidätti kiusauksen henkiä lähenemästä sairasta.

Kun hän hetken oli kulkenut tietä, poikkesi hän pienoisen metsän kautta niitylle ja tuli taas, sen yli mentyään, metsään, jota hän sai kävellä pari tuntia, ennenkuin sen läpi oli kulkenut. Nyt hän saapui metsäjärven luo, jonka rannalla hän sammutti polttavan janonsa. Hetkisen hän päätti levähtää tässä. Hän katseli järven pintaa, johon leijailevat pilvenhattarat kuvausivat.

Kun miehet olivat päässeet porstuaan, sammutti Inkeri tulen ja pani kiinni luukun. Onko äitisi todella hyvin kipeä? kysyi Tuomas. On. Hän on hyvin heikko. Luulen, että hän kohta seuraa Sikkeä. Inkeri hyrähti itkuun. Elä itke, Inkeri. Tuomaan ääni värähteli myös. Ennen kuin neljännen päivän aamu koittaa, täytyy meidän olla täällä miesjoukolla. Silloin tulee hirmuvallasta loppu.

Mun huollen näköäni sammunutta tuo liekki kirkas, joka sammutti sen, puhalsi sanat, jotka tarkkaavaksi mun saivat: »Sikskuin näkös saat sa jälleen min olet minuun tuhlannut, on hyvä, sen että korvaat suusi haastelulla. Siis ala, virka, kuhun sielus pyrkii; ja ollos vakuutettu, että näkös hävinnyt sulta ei, vain häikäistynyt.

Ja Olli kääri sen huolellisesti jälleen valkoiseen lakanaan; ei vienyt sitä takaisin kaappiin, vaan jätti sen pöydälle. Sitten hän riisuutui, ripusti Heikin takin paikoilleen, sammutti lampun ja sukelsi vuoteeseensa. Kun Heikki seuraavana aamuna heräsi, oli ulkona ilma muuttunut ja aurinko paistoi iloisesti sisälle. Olli oli puolipukeissa sänkynsä laidalla ja tirkisteli häntä.

Mutta vahva rautakanki kesti heidän hyökkäyksensä. Thorsen sammutti valkean. "Jumalan nimessä!" sanoi hän sitä pöydälle laskiessaan. Kirousten sade lankesi vielä hänen päällensä näiden hurjain ihmisten suusta, huolimatta siitä, että Thorsen oli heit' opettanut, auttanut ja lohduttanut. "Tämä on liiallista, Herra," sanoi hän, "tämä on liiallista!"

Leijonan isäntä sammutti kynttilänsä, niin että kolisi, vaan kumpikaan sitä ei kuullut eikä nähnyt. Hän käveli ylös ja alas huoneessa, että saappaat narisivat; Lents ei ollut siitä millään. Semmoista ei ollut ennen ikinä tapahtunut, ettei olisi oltu huomaavinaan Leijonan isännän läsnä-oloa. Hän lyötti taskukelloansakin, eikä Lents sitäkään hoksannut.

Tyttöjen mentyä, riisuutui Gabrielle nopeasti ja pani maata. Sitten sammutti hän kynttilän ja sytytti pienen yölampun, jonka hän asetti päänaluksensa viereen. Gabrielle tunsi nimittäin voittamattoman kauhun pimeyttä ja yksinäisyyttä kohtaan; tuon uhkarohkean nuoren tytön, joka naisten ajattelemattomuudella nauroi todellisille vaaroille, saattoi yön pimeys vapisemaan.

Sitte hän riensi taas kalliin taakkansa kanssa nopeasti alas ja oli sanomattoman iloinen, kun tunsi kartanon seinät takanansa ja maan jalkainsa alla. Mutta aika olikin jo täpärällä, sillä Maissin vaatteisiin oli valkea syttynyt. Sen Junno nyt pian sammutti ja vei sitte Maissin Kylvön huoneeseen, johon isä tuli lastansa virvoittamaan.