United States or Mali ? Vote for the TOP Country of the Week !
Apteekkari itse tulikin heti päästämään hänet sisään, luullen jollekin kuolevalle lääkkeitä haettavan. Sinäkö se oletkin, Galle, mitä sinä nyt? kysyi hän hämmästyneenä, tuijottaen tohtoriin unisilla silmillään. Sallitko sinä siskosi pitävän aina puoleenyöhön kestäviä illanviettoja äideille ja kapalolapsille? sähisi tohtori äkäisesti.
Kuinka olet kasvanut suureksi ja kauniiksi siitä kuin viimeksi kotona kävin! Muistatko? ELINA: Minä muistan. OLAVI: Ja kuinka kaunis ruusu sinun suortuvissasi ruskottaa! Sallitko? ELINA painaa päänsä alas ujostuen. KARPALAINEN: Hän tahtoi tulla jo portille ja tarjota sen herra maisterille. Mutta hän oli liian ujo, hän ei uskaltanut. OLAVI: Kuinka? Olemmehan me vanhoja leikkitovereita. Hyi, Elina!
Ei ole sen suurempaa rikosta kuin ottaa lapsilta heidän ilonsa sentähden, ettei itse voi siihen ottaa osaa. Fariseukset uskovat, että on ylösnousemus ja elämä kuoleman jälkeen. Ja kuitenkin he tahtovat tappaa hänet, joka voi antaa sen kaikille, jotka sitä kaipaavat, Jahve, sallitko sen tapahtua?
Silloin lankesi hän polvilleen rukoilemaan. Jumalani, Jumalani, sanoi hän, Sinä tiedät, minkä pyhän asian tähden minä kärsin! Anna minulle myöskin voimaa kärsiä! Ovi aukeni hiljaa; kaunis rukoilija ei ollut sitä huomaavinansa; hän jatkoi itkuisella äänellä: Sinä koston Jumala, sinä laupeuden Jumala! Sallitko tuon miehen kurjamaisten aikomusten toteutua?
"Teen kernaasti paronin mieliksi!" vastasi lukkari ja erosi heistä, arvellen nuorukaisten tahtovan olla yksinänsä. "Tämä on siis keksintösi!" sanoi Josefina ihastuneilla silmillä. "Niin on ystäväni! Oletko tyytyväinen sillä?" "Olen aivankin!" "Sallitko minun selittää merkityksensä?" "Kyllä ymmärrän, olet tahtonut kunnioittaa esi-isiemme muistoa tänä meidän juhla-päivänämme!"
Tohtori vilkutti vähän silmiään, mutta hillitsi halunsa leikinlaskuun. "Käy istumaan Juho, ja pidä meille esitelmä hedelmäpuista; mitä sanot puutarhasta?" "Tuskinpa olen sitä nähnytkään, ja hedelmäpuistossa en ole ensinkään ollut, perhe kutsui minun päivällisille huomenna; syötyämme menemme katselemaan kaikkia ihanuuksia." "No, sallitko minun kysellä ajatustasi rouva Lindestä?"
Sallitko, että minä itse lähden heidän kerallaan Satakuntaan? Mutta sitä ennen on tuo mies vangittava, häntä on kidutettava ja saatava hänet tunnustamaan koko tämän kerettiläisen kansanliikkeen synty kaikessa laajuudessaan... Sehän on totta, setä, minä unohdan, ettei teillä täällä Suomessa ole edes mitään kunnollista inkvisitsionia.
Niilo läheni polvillaan olevaa vaimoa, otti hänen kätensä omiinsa ja puhutteli häntä hellällä ystävyydellä. Katri, mun armas ystäväni, lausui hän, sydämmeni on pakahtua, nähdessäni sinua noin surun ja murheen ahdistamana. Sano, sallitko minun auttaa? Syytä on sinulla kyllin, saadaksesi laillisen eron kunnottomasta miehestäsi, ja sitten, Katri, ei sinun enää lapsinesi tarvitse kurjuutta nähdä.
Sen saat kuulla sitten... Anteeksi, sallitko, että teen sinulle meidän vanhan toveruutemme nimessä yhden kysymyksen? Vaikka kaksi, jos sinä kerran vetoat niin juhlallisiin todistuskappaleihin! Ainoastaan yhden: Mitä on rouva Sinikka sinulle? Anteeksi, etköhän sinä nyt poikkea liian kauas lainopillisen neuvonantajan tilapäisestä asemastasi? Paavo! Sinun täytyy vastata minulle! Täytyy? Niin.
»Sallitko hänen tulla seuraasi?» kysyi everstinna. »Miksi en? Oikein halusta toivoisin hänen pian tulevan tänne.» »Mutta mitä sanot sinä, Milja?» kysyi everstinna. »Soisin kernaasti, että tyttäreni saisi olla tuon suloisen ja hempeän tytön seurassa», vastasi paronitar. »Jos niin on, lähetän häntä käskemään.» »Minä juoksen itse hänen tykönsä», sanoi Salli. »Noh Salli!