United States or Micronesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Saatuani Turussa tietooni paitsi edellämainittuja joukon muitakin sodan kannalta tärkeitä seikkoja, palasin itse Tukholmaan niistä ilmoitusta tekemään. Perillä tapasin ihmeekseni viimekesäiset toverini sekä ylioppilas Sakarias Wegerin, jotka olivat omia aikojaan kulkeutuneet Tukholmaan. Heillä oli ollut omat kirjavat vaiheensa, mutta niiden kertominen ei kuulu tähän.
Häntä lähinnä korkein päällikkö oli eversti Sakarias Aminoff, iäkäs sotavanhus, joka tuskin voi vuoteeltaan nousta, jonka tähden urhoollinen eversti Maunu Stjernstråle valittiin linnan päälliköksi.
Hän päättää luultavasti samoin kuin minä, ettei Herran palvelijan ole sopiva antaa lahjoja. Nöyrimmästi Sakarias Rauhanen," "Sitä voi nimittää sanoiksi eikä virsiksi; näkyy selkeästi että hän katsoo minun herättäneen palkinto-ehdotuksen. Sitä miestä minä suosin.
Hänen nimensä oli oikeastaan Sakarias, mutta pilkkanimen oli hän saanut siitä, että oli vaimolleen kerran tuonut parin paistettuja kyyhkysiä, jotka olivatkin pelkkiä höyhennettyjä kaarneita eli korppeja.
Useita J:n »pilakirjoituksia» on siihen painatettu. Pseudojuteinilaisen kirjasen on »Suomen Raittiuden seura» kustantanut. Kirjan kieltä tarkastaissa sen helposti huomaa »purjehtivan väärällä lipulla». Kirjan nimilehti kuuluu: »Eikö tämä ole kekäle, joka tulesta temmattu on,» Sakarias 3:2. Ruotsinkielestä suomentanut J. Juteini. Turussa, Turun Kirjapainon Osakeyhtiö, 1883.
Huhtikuun kolmantena päivänä tapasin Finströmin kirkolla turkulaisen ylioppilaan Sakarias Wegerin, joka oli matkalla Ruotsiin. Mutta kun tähän aikaan ei Ahvenanmaalta ollut sille suunnalle ketään menijöitä, sain hänet houkutelluksi palaamaan takaisin Suomeen.