United States or El Salvador ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kun ei siitä kyllin liene, saaos Hiien hiihtoneuvot, Lemmon leppäiset sivakat, pahalaisen paksu sauva, joilla hiihät Hiien maita, Lemmon lehtoja samoat, hilpotellen Hiien maita, pahan maita paipotellen! Kivi on tiellä poikkipuolin: se poikki porahtakohon, hako tiellä pitkin puolin: tuo kaheksi katketkohon, uros tiellä pystyn puolin: sep' on laitahan lähetä!
Ruokkinut pöydässään hän ol' yhdeksää kotikoiraa, kaksipa niistä hän tappoi nyt, roviolle ne heitti; kakstoist' Ilionin jalosyntyjä sulhoja vihdoin surmasi miekallaan; sill' armoton häll' oli mieli; päästi jo valloilleen tulen, kaiken polttajan tuiman, voikerrellen kumppaniaan nimin huuteli, kutsui: "Hadeen maillakin, Patroklos, sinä siit' ilo saaos!
Herää, liekki läikykäs, Herää, tuuli, huimaks tullen! Liekki, saaos lempimäsi Tuuli, saa mi kuuluu sullen! Jo saapuu tuuli syöksyen; Kas kuinka tuleen se jo tarttuu, Mi kasvaa räiskyin, hulmuten, Ja korkeaksi kohta karttuu. Ja liekit leimuu, huimenee, Ja tuulen humu tuimenee.
Niist' ilo saaos, syntymämailles saapuos onnekkaasti, kun näin minun henkeni ensin säästit, valkeutt' auringon soit katsoa vielä." Kulmia tuimistain nimes askelnopsa Akhilleus: "Vanhus, kiusaamatt' ole nyt mua! Itse jo mielin Hektorin luovuttaa, näet viestin Zeult' emo mulle 561 toi, tytär aavojen äijän tuon, elon antaja armas.
Saaos sammumaan ... suuret lahjat sinulle tuomme ... pois peloitit omat haltijamme... Eivät ikinä takaisin tule ... sinun Jumalasi mahtavampi ... pyhän vuoren poltti ... älä anna enää talojamme polttaa ... teemme, mitä tahdot. Eivät talonne pala ... pidämme vartiota, etteivät pala. Rukoilkaamme yhdessä. Langetkaamme polvillemme!
Virkki, ja muut kera myrmidonit suruhuutohon yhtyi. Kertaa kolme he ohjasivat hevot uhkeaharjat ruumiin ympäri; kaikk' urot tenhosi nuo Thetis itkuun. Kastui kyynelin hiekka ja sankarien sopavasket, moista kun kaipasivat vihamiesten kauhua kaikkein. Alkoi, purskahtain valitukseen, Peleun poika, laskien surmaiset kädet vasten ystävän rintaa: "Hadeen maillakin, Patroklos, sinä siit' ilo saaos!
Täydelliseksi maan Järjesti Luoma, Kaiho se sun on vaan, Ihmisen tuoma. Murhe kun milloin vie Mielesi kaaokseen, Huuda jo silloin sie Foibosta soittoineen! Henkehes saaos Helios loistamaan: Murhe ja kaaos Jättävi jälleen maan! Hän seisoo yli kirkkaan lähteen nojauneena vainen, Jo vuosituhansia siinä on hän seissyt noin.
Oi, tiedän yön, ja itkuun laulut taipuu Mut vait ma päivää etsin, muistain ain, Kun milloin mieli mustaan suruun vaipuu, Ett' auringossa heelmät kypsyy vain. Mailmahan ihmeiden, Helios, loista, Mielestäs, ihminen, Synkeys poista. Foibos hän varjoja Silmin ei koskaan nää! Usvien sarjoja Kuolo vain ymmärtää! Murheiden kaaos Karkota ihminen, Riemua saaos Mailmassa ihmeiden!