United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Puhutko minusta, sinä suupaltti Lydon?» Tetraides virkkoi närkästyneenä. »Tai minusta, joka olen viidessätoista taistelussa voittanut?» sanoi Niger jättiläinen hypähtäen hänen eteensä. »Tai minusta?» Sporus murahti välähtävin silmin. »Hiljaa!» Lydon sanoi kädet ryntäillä ja katsahtaen kilpailijoihinsa halveksivin elein. »Kamppailun hetki lähenee; säästäkää siksi taisteluvaatimuksenne.»
Saavuttuaan rantaman vilkkaimmalle kohdalle hän pysähtyi ja katseli eteensä leviävää eloisaa näyttämöä kädet ristissä ryntäillä ja katkera myhäily synkissä kasvoissaan. »Tyhmiä, lyhytnäköisiä narreja te olette», hän itsekseen äännähti, »työskentelette tai huvittelette, olette kaupanpuuhissa tai uskoanne hoidatte, aina teitä kiihottaa se intohimo, joka teidän pitäisi kuolettaa.
Mies oli pujottanut, yökylmän takia, kätensä nuttunsa hihoihin, kun ei ollut lähtiessään arvannut ottaa käsineitä ja oli sitonut ohjasvarret senvuoksi kärrin istuimen pienaan. Siinä hän sitte istui rattailla torkuksissa, pää heilui ryntäillä sinne tänne. Yht'äkkiä seisattui hevonen, kuorsahti, nosti korvansa pystyyn, alkoi vimmatusti peräytyä taaksepäin ja työntää kärriä maantienojaan.
Hän tarkasti kauan ja tutkivasti miestä, joka siinä hänen edessään seisoi itämaisesti puettuna, kädet ryntäillä, ylpein käskevin otsin. »Kuka olet», hän viimein virkkoi, »joka kutsut itseäsi polttavien ketojen tietäjää ja hävinneen etruskilaisen sukupolven tytärtä väkevämmäksi?»
Hevonen tunsi, että ohjakset olivat nyt eri käsissä, ja pelolla odottaen pistokkaan vihaisia sivalluksia lautasilleen alkoi ryntäillä puoleen ja toiseen osoittaen haluavansa panna parhaan taitonsa ja ymmärryksensä. So hevonen! Kulkunen lauloi kiihkeästi, lumi luikuvien jalaksien alla ehti vain natisemaan. Poika vetäytyi rekipeitteen alle ja pian oli olevinaan lämpöisellä pankolla.
Eräässä salissa alikerrassa näkivät he Brandanein seisovan sotarinnassa, täysissä aseissa, teräskypäri päässä, rengaspantsari ryntäillä. Heidän päällikkönsä kumarsi Albanyn herttualle ja näkyi tahtovan puhutella häntä. "Mitä tahdot, Mac-Lewis?" kysyi herttua. "Me olemme kuulleet, että Rothsayn herttuaa on loukattu, ja minä töin tuskin vaan saan nämät Brandanet tässä sisässä pysymään."
Tummat puut uhkea temppeli täysikuu valaisemassa murhatun ruumista vinhasti edestakaisin liikehtivät tulisoihdut katselijoiden monivivahteiset kasvonpiirteet syrjään siirretyn atenalaisen tajuton ruumis ja etualalla ennen kaikkea Arbakes ja kristitty edellinen täydessä pituudessaan kohoten koko joukon yläpuolelle, kädet ryntäillä, otsa synkkänä, silmät uhmaa säihkyen, huulet uhkan ja ivan hymyssä; jälkimäisen ryppyiset ja elähtäneet piirteet ilmaisivat vielä käskevän luonteen majesteetillista voimaa, ankarat ja suorat piirteet, rohkea ja avoin katse, rauhallinen arvokkuus ja juhlallinen vakavuus, kaikki tämä teki todella sen ylhäisen, myötätuntoa herättävän vaikutuksen, jonka hän oli tahtonut herättää; vasemmalla kädellään hän viittasi ruumiiseen, oikea oli koholla taivaaseen.
Pakoonpääsy ei kuitenkaan ollut helppoa. Ovea ei ollutkaan niin helppo löytää. Kun Eerikki viimein näki kirkkaan aamuauringon paistavan jostakin kapeasta ovesta, oli hän jo ehtinyt kymmeniä kertoja ryntäillä seiniä vasten ja ryntäillessään kaadellut kumoon niitä, jotka sattuivat hänen tiellensä, ennenkuin pääsi ulkoilmaan. Mutta täälläkin ajeli häntä muuan pieni, ketterä ja itsepäinen olento.
Jupiterin temppelin portaikon edessä seisoi muuan viisissäkymmenissä oleva mies kädet ristissä ryntäillä ja piirteissä halveksiva ja ylpeä ilme.
Ritari Balveny lähestyi jollakin uteliaisuudella; järkähtymätön lujuus tässä miehessä, jolla ei ollut koskaan ollut miekka kädessä, rautapaita ryntäillä, ja joka ruumiinrakennukseltaan melkein oli vaivainen kääpiö, tuntui hänestä melkein noituudelta. "Te näette tään pikkuisen kapineen tässä", virkkoi pahantekijä, näyttäen kynäänsä.