United States or Ethiopia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hänen maahanpanijaisensa olivat seuraavana sunnuntaina Ryforsin kappelissa, ja hautaamisen toimitti sekä vainaajan että Gabriellen toivomuksen mukaan pastori Strand.

Seurakunta, joka tänään oli saapunut, ei kuitenkaan ollut lukuisa; se täytti tuskin neljännen osan kirkosta. Suuri osa Ryforsin työmiehistä ei nimittäin koskaan ottanut osaa jumalanpalvelukseen.

Robert ei sen koommin puhunut sahanhoitajan kanssa vanhan makasiinin käyttämisestä työväen kokoushuoneeksi, mutta vähän myöhemmin saivat Ryforsin asukkaat hämmästyksekseen nähdä että pastori, itse käännyttyään Bernfeltin puoleen, oli saanut tältä luvan menetellä mielensä mukaan tuon vanhan hökkelin kanssa, omalla kustannuksellaan järjesti siitä yhdistyshuoneen, johon kansa työstä päästyään sai kokoontua lukemaan tai keskustelemaan.

"Ei, oli vallan kauheaa", vastasi Gabrielle, johon työväen vihelijäiset asunnot olivat tehneet tuskallisemman vaikutuksen, kuin mitä hän itse tahtoi myöntääkään, "en ole koskaan nähnyt sellaista kurjuutta. Onhan Ryforsin työmiesten tila aivan ruhtinaallinen näihin verraten." Robert hymyili.

Korkealla Pohjois-Ruotsissa, meren lahden ääressä, johonka eräs Norrlannin mahtavimmista virroista laskee, sijaitsee Ryforsin rautatehdas ja saha, sulatus-uunineen ja pajoineen, mahdottoman suurine lauta-tarhoineen, satamassa olevine laivoineen, prikineen ja kuunerttineen, vaahtoavine koskineen, jota myöten joka päivä lasketaan sadottain hirsiä, jotka sitten sahataan laudoiksi ja lähetetään kaikille maailman eri suunnille, Englantiin, Austraaliaan, Ameriikkaan, joissa suurella sahalla on kauppasitoumuksia.

Vaan, kuten sanottu, useat Ryforsin miehet olivat epäilevällä kannalla; pelkuruus, jota synnyttää keskinkertainenkin toimeentulo, sai heidät peräytymään. "Puheenjohtaja", huusi Hultin vaiettua eräs lyhyenläntä, harmaahapsinen ystävällisen näköinen työmies. "Olkaa niin hyvä! Stålilla on puheenvuoro."

Lautatarhan ja niin kutsutun torin yläpuolella kulki koko Ryforsin sahan läpi leveä tie, joka, vaikk'ei ollutkaan kivillä laskettu, kuitenkin oli saanut nimen "katu" ja jonka molemmilla puolilla oli suorissa riveissä punaiseksi maalattuja työmies-asuntoja valkoisine ikkunalautoineen.

Ainoastaan lähiseudun niinkutsutuissa säätyläisissä alkoi vähitellen liikkua huhuja Robertin kaunopuheliaisuudesta, ja kuta enemmän nämät huhut kasvoivat, sitä enemmän täyttyivät Ryforsin pienen kappelin penkit säätyhenkilöistä, etupäässä naisista, jotka usein pitkien matkojen päästä tulivat kuulemaan uutta pastoria.

Goodtemplaarien lahko ylläpitikin vihamielisyyttä herrassäädyn ja työkansan välillä, mikä, huolimatta Ryforsin työväen verrattain hyvästä asemasta, katkeroitti monen mielen.

Hänen horjuva uskon-kantansa ei näet nyt enää ollut mikään salaisuus: se oli päinvastoin niissä piireissä, joita uskonnolliset asiat innostivat, pysyväisenä puheen aiheena, eikä tätä nykyä koko Ryforsin yhteiskunnassa ollut sitä henkilöä, jonka nimi niin usein olisi kuulunut kaikkien suussa, kuin Robertin, ei ollut ketään, joka niin usein olisi ollut milloin säälin, milloin moitteen aiheena.