United States or Caribbean Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ne ovat ruoka ja juoma minulle asunto, vaimo ja lapset lukemiseni, kirjoittamiseni ja luvunlaskuni nuuska, tupakka ja uni". "Hän ei ole sitä laatua, että hänen sopii istua kutsinlaudan takana, vai kuinka?" kuiskasi William korvaani, ohjaksia pidellessään.
"Suokaa anteeksi, hyvä rouva Berger", vastasi tohtori rukoilevasti, "mutta niin korkealle kuin asetankin naisen, ja te voitte kaikki todistaa, minun sitä tekevän millään muotoa voi suostua siihen, ettei ruoka hänellekin ole hyvin tärkeä osa elämän ylläpitämiseksi.
Oton äiti, Eevastiina, odotteli jo poikansa tuloa, sillä soppavesi rupesi jo kiehumaan. Tulta kohennellessansa hän puheli: Eikö se nyt ikään tule! Vesikin siinä jo kiehuu! Kului vielä joku aika. Hän pelkäsi miehensä suuttuvan, jos ei ruoka ole aamiaiselle tullessa valmis, meni rappusille ja huusi: Otto hoi...! Etkö sinä jo ikään tule! Mutta turhaan hän odotti vastausta.
Vaan jos kahvi kallistuupi, Niin on veron vetona Suomenmaassa mainiona; Tuskin Suomehen sahoilla, Lankkulastilla tahoja, Tahi poltolla potaskan, Tahi tervalla takaisin Tuleepi tuhatlukuja, Jonka summan Suomalaiset, Veron kahvista vetävät, Kun ei kasva kaunis ruoka, Vilja Suomessa suloinen, Ei eläne sen enemmän Kuin kaloa kalliolla.
Ehkäpä ruoka maistuu paremmalta, jos hän nyt ensin saa syödä Leenan kanssa, siksi kunnes paremmin tutustumme. Ehkä niin on paras, sanoi Eriika ja huusi Leenaa näyttämään pojalle huoneita. Sisarukset istuivat aamiaiselle, ja Leena näytti sillä välin huoneita Jojulle. Tuossa on suuri vastaan-otto-sali. Hih, täälläpä oikein kaikuu, hah, kuulkaapas!
Tämä mieltymys vanhaan ulottui välistä leivoksiin, rinkilöihin, jälkiruokiin j. n. e., jonka johdosta, kun joku ikänsä puolesta epämääräinen ruoka oli nautittavana, Henrik usein sai tilaisuuden kysyä, oliko se valmistettu «vedenpaisumuksen edellä vai jälestä». Lisättäköön tähän vielä pari piirrettä, niin tiedämme selvästi mimmoinen Louise oli.
"Tiijä huutia, poika, kiitossanoissa ei koskaan ole lisäsanoja", lausui Lassi. "Kyllä minä panen lisäsanat", kuiskasi Olli Riston korvaan. "No mitä panisit?" "Panisin näin: "Risto, Lassin pyytöpoika Pyytäjä pyövelin ruoka Sitoi langan saunannurkkaan Viritti pielehen veräjän; Jänöt kantoi kainalossa Isän aitasta varasti, Ja puput lankahan pujoitti.
Myöhäisempään, kun talon palvelusväki söi illallistansa, meni Iirikin syömään, mutta ei ruoka oikein maittanut, hän ajatteli vain lakkaamatta: »Mikä rangaistus minulle nyt tulleekaan?» Kun Eveliina samassa tuli tupaan ja käski Iiriä viemään aitan avainta emännän kamarin naulaan, vei tyttö sen aivan hajamielisenä kamarin kaappiin ja palasi jälleen väentupaan.
Ilman sitä sanotaan vielä viinan turmelleen kansan sekä sielun että ruumiin, vaan unhotetaan että huono ruoka ja raskas työ ovat olleet viinan apulaisina. Se on köyhyys ja rasitus kuin on tehnyt enimmän osan. Koulut pidetään rasituksena, ja jos menemme köyhäen huoneesen niin saattaa se meidän hämmästymään.
Gummidge'lle aina pantiin ruoka eteen kohta minun jälkeeni, sillä minulle annettiin etusija, koska olin arvokas vieras. Kalat olivat pienet ja ruotoiset, ja potaatit hiukan pohjaan palaneet. Me myönsimme kaikki, että tämä tuntui vähän ikävältä; mutta Mrs. Gummidge sanoi, että hän tunsi sen syvemmin, kuin me, vuodatti taas kyyneliä ja kertoi entisen ilmoituksensa suurella katkeruudella.