United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vasta kylvönsä jälkeen lausuu hän ensimmäiset loitsulukunsa viljan kasvua vaurastuttaakseen; kuitenkin ovat nämät vielä vasta puoleksi tietäjän mahtikäskyjä luonnon voimille, toiseksi puoleksi rukousta. Näyttää siis siltä, kuin olisi runotar tässä tahtonut kuvata nuoren neron oppivuodet, kotkanpojan ensimmäiset lento-yritykset vielä keskenkasvamattomilla siivillään.
Näissä molemmissa välitapauksissa on Suomen runotar, samassa kun se niille on antanut tuon syvän, suurenmoisen, liikuttavan peri-ajatuksen, astunut niin likelle kuin mahdollista kertomarunouden alan äärimmäisiä rajoja.
Aikoen itseänsä koristella, vierivän virran Rantoja runotar käy, ain' etsien tyynintä paikkaa; Mutt' yhä lainehtien, joka kohdassa läikkyvä pintans Jumalatarta vaan rumentaa ain'; pois kääntyy hän ä'issään; Jokipa jäljessään heti pilkaten huutaa: "Sa kurja, Totuutt' et malttane nähdä, jonk' tarjoo peilini sulle!"
LOKKA. Kiitos, korkea runotar! V
Jos en erehdy, on runotar tahtonut tuota salavihaa kuvata vielä toisellakin, enemmän silmäänpistävällä tavalla, siinä käyttäen välikappaleena Lemminkäistä.
Mä aattelen: Nyt tästä työstä lakkaan, Ja lietehen Kaikk' kyhäelmän' nakkaan; Vaan Luoja ties, Kuin päähäni lie tullut: Tuo yks on mies, Muut yhdeksän on Mä kaks ja viis Nyt piittaan enää tuosta, Ei muuta siis Kun annan laulun juosta! Mut ah ja voi! Ma kuinkas laulelen nyt? Ei sydän soi, Pois Runotar on mennyt! Kun sitten taas Mä yksin istun illoin, Niin arvatkaas! Hän luoksein saapuu silloin!
Syy näihin poikkeuksiin on kuitenkin silminnähtävä: edellisessä tahtoo runotar näyttää sotaan lähtevän Kullervon täydessä, entisestä orjan halpuudesta eroavassa sankariloistossansa; jälkimmäisessä taas osoittaa, ettei tuo kääpiöjättiläinen ollut nykyisemmän rauta-ajan miehiä.
Hänen äitinsä Thetis pyytää Zeusta sallimaan troialaisten voittaa, kunnes kreikkalaiset suovat Akhilleukselle hänelle tulevan kunnian. Zeus suostuu; sen johdosta Here alkaa riidellä, mutta Hefaistos saa esiintymisellään sovun palautumaan kuolemattomien keskuuteen. Runotar: alkutekstin mukaan "jumalatar", jolla tässä tarkoitetaan Muusaa.
Huomattava on kuitenkin, ettei tämä ruumiin ko'on suunnattomuus ilmau muissa kuin eläimissä ja ihmiskunnan ulkopuolella seisovissa jättiläisissä. Itse sankareitaan kuvatessaan pysyy Suomen runotar aina kohtuuden ja kauneuden rajoissa.
Väinämöisessä on Suomen runotar koettanut kuvata suomalaisen luonteen parhaat ominaisuudet, älykkään miettiväisyyden, vakavan lujuuden ja runollisen hellätuntoisuuden. Toisinaan vanhan Väinämöisen heikompiakin puolia leikillisesti esitellään. Ilmarinen Väinämöisen rinnalla esiintyy käytännöllisen toimen miehenä.