United States or New Caledonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Joskus sattuu esteitä eteen, tie tukkeutuu, ja niin tulvii tämä huokuva ja huutava vuoksi yli äyräittensä, tunkee takaisin, ja läheisetkin kadut kuohuvat seisahtuneita ajoneuvoja, hevosten päitä ja miesten mustia lakkeja. Kunnes ruhka taas selviää ja rynnätään eteenpäin enennetyllä vauhdilla, voimalla ja melulla. Mutta suurilla bulevardeilla, jonne vähitellen pujottelen, on melu kadonnut.
Sen jälkeen min' en tahdo joutuun kasvaa, Kosk' yrtti viipyy, mutta ruhka rientää. HERTTUATAR. Ei, totta, sopinut se sananparsi Hänehen, joka sovitti sen sinuun! Hän oli pienest' alkain kurja raukka, Niin pitkään, vitkaan kasvoi, että hänen Pitäisi säännön mukaan olla hyvä. ARKKIPIISPA. Epäilemättä onkin, rouva hyvä. HERTTUATAR. Kenties, mut epäillä tok' äidin suokaa.
ELISABETH. Ei kaiketikaan; York, mun poikani, Mitassa, kuulen ma, jo hänet voittaa. YORK. Niin, äiti; mutta minä sit' en tahtois. HERTTUATAR. Kuin, nuori lanko? Hyväksihän kasvu. YORK. Näet, mummo, setä Rivers kerran sanoi, Kun illasteltiin, kasvuss' että voitin Jo veljeni; "niin", sanoi setä Gloster, "On yrtti hento, mutta ruhka rento."
Se oli hiukan oikealla, niin että tukit enimmäkseen kulkivat sen vasemmalta puolelta, eikä kivestä ollut tavallisesti mitään haittaa. Mutta sattuipa joku pitkä puu sopivasti poikittain kiveä vasten, niin se jäi siihen kellumaan, solumatta kummallekaan puolelle, puu kertyi puuta vasten ja siitä kasvoi vähitellen kalan purston tapaan molemmille rannoille levenevä ruhka.
Oi, mut kuulkas, Sanoitte: paha ruhka kasvaa joutuun; Mitassa veli prinssi minut voittaa. GLOSTER. Niin tekee. YORK. Senkö vuoksi hän on paha? GLOSTER. Ei, lanko, sit' en sano. YORK. Hänen tulee Siis kiittää teitä enemmän kuin minun. GLOSTER. Hänellä minuun käskijän on valta, Mut teillä sukulaisen oikeus. YORK. Tikari tuo siis suokaa mulle, setä. GLOSTER. Tikari? Mielist' aivan, pikku lanko.
Annappas kun kerron se on alusta loppuun niin erilaista. En minä tullutkaan tänne aivan tavallisella tavalla, vaan kosken kuohujen lävitse ja kuoleman suun sivutse.» »Mitä, mitä sinä puhutkaan...?» »Meillä oli ruhka juuri ennenkun minä läksin.