United States or Guam ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tyyntä rauhaa taivahilta Herra vaaroillemme suo. Minä yksin vaan oon tässä, Rauhaa syömmessäin ei vielä. Impeni, oi miks' oot siellä Kaukana niin luotani! Sinisilmiäis jos kerran, Kerran vielä, nähdä saisin, Kaikki muut unhottaisin, En sinua, en maatani! rt MYRSKY-Y

Kotinsa kolkoks' jäi hän lähti täältä poisi, Vaan aarteet ikuiset tää koti säilyttää. Niin on, kuin nytkin viel' hän itse täällä oisi, Ja jalo henkensä se ijäks' tänne jää! rt On aikaa kulunut, kun murhepuvussansa Ja mielin kaipaavin ja silmin itkevin Tän haudan reunalle kokoontui Suomen kansa, Lepohon viimeiseen vei laulun sankarin.

Ja tässä laulakoon hän kaipauslaulujansa, Tän haudan reunalla; sun sankarmainettais Ijät hän soittakoon, ja kunnioittain kansa, Sun kansais, seisokoon, sun hautais kummulla. Niin lepää, jalo mies, povessa isänmaamme. Sun jalo henkesi meit' ohjaa ainiaan. Kukilla kaunistaa sun hautakumpus saamme; Sun nimeis, Runeberg, ei kuole milloinkaan. rt

Kun itkee ihmislapset vaivojansa, Tai onnestansa toiset heistä iloitsee, Niin niitä kaikkia se matkallansa, Tuo taivaan valo suuri, hiljaa katselee. Ja illan tullen rientää täältä poisi, Vaan elomme se kaikki näkee ainiaan. Oi, Herra, jospa aurinkoinen voisi, Läp' yönkin loistaa tänne synkkään maailmaan. rt KOLKKO KES

Hän ei koetuksiansa Kestä heikoll' voimallansa; Voima määrää kohtalon. Yks' on kuitenki, mi kestää: Uskon voima kaikki estää Ajan hurjan tuulispäät. Tuulen vehkeily ei saata Ihmislasta maahan kaataa, Vaikk' on hurjat myrskysäät! rt MIETTEIT

Järvet ovat vapaat jäistä, Vainiotkin vihannoi: Ihminen, oi, etkö näistä Luojaas ajatella voi? Laula'os ilomielin: Suuret ovat Luojan työt. Ylistäös kiitoskielin Herraa läpi päivät, yöt! rt Aika rientää, vuodet vierii ijäisyyttä kohtahan. Ihmislapset hyörivätten toimissansa Luojahan Näin sen sääti. Hän myös yksin tietää, mikä parhain lie, Mihin kunkin ihmisraukan kohtalo ja onni vie.

Marjat kypsyy kankahilla, Helteiseks kun päivä käy. Silloin Suomen sydänmailla Syksyä ei koskaan näy. Hengen tiellä kesän voittaa Kansa kerran ikuisen. *Silloin* ihmislapsi soittaa Iloisna kuin leivonen! rt Sinisilmäis, armas impi, Oi, mi puhtaus niistä loistaa, Päivän varjopilvet poistaa: Sydämeni rauhoittuu. Kirkas, niinkuin illan taivas, Katsehesi lumoovainen!

Silloin salli luokseis tulla, syliis, Isä, lenteä Toivon siivillä mun sieluin elon kolkon keskeltä. Rakkauteni jääköön tänne muistoks omaisilleni, Kiitolliset kyyneleeni Teille, ystävilleni! Oi, ei kuolo saata meitä ikuisesti eroittaa: Katsokaapas taivaanrantaa, elonpäivää nousevaa; Vaiheet ajan katoovaisen hajoavat e'essä sen; Usko, Toivo, Rakkaus pysyy, niiss' on elo ijäinen! rt