United States or South Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Robert läheni vuodetta ja kumartui sairaan puoleen. "Hyvää iltaa, Daniel", kuiskasi hän hiljaa. Daniel avasi verkalleen silmänsä. "Hyvää iltaa", vastasi hän tuijottaen Robertiin tylsällä, ilmeettömällä katseella. Mutta sitten hän tuli tietoonsa, silmästä loisti hymyily, koko ruumis alkoi vilutautisen tavoin täristä ja hän virkkoi: "Olittepa oikein hyväluontoinen, kuin tulitte?"
"Minä vaan vaadin", alotti puhevuoron saanut, pitkä, tummasilmäinen työmies, vihaisesti tuijottaen Robertiin, "että tuo äsken saapunut henkilö on hyvä ja ilmaisee suhteensa työväen asiaan." Sen sanottuaan hän istahti päättäväisen näköisenä, vielä kerran heittäen Robertiin epäluuloisen katseen.
"Minkä tähden tahdot jättää Tukholman?" kysyi hän vihdoin, luodessaan Robertiin tuijottavan katseen. Robert epäili hetkisen. Jos hän nyt ilmoittaisi koko totuuden, jos hän luottamuksella avaisi sydämmensä ja paljastaisi kaikki sen haavat, eikö Gabrielle ymmärtäisi häntä väärin, eikö hän kohtaisi häntä vaan kummastuksella ja moitteella sen sijaan, että osottaisi hänelle myötätuntoisuutta?
Tuo oma itse, se vasta on kavala kettu se, joka ei päästä irti, se tahtoo viimeiseen asti pysyä mukana, se... Niin, niin ... niin, niin..." Daniel huokasi, pyyhkäsi muutaman kerran kädellään nenäänsä, huokasi jälleen ja toisti: "niin, niin ... niin, niin." Terävän veitsen tavoin Danielin sanat koskivat Robertiin.
"En voi eritä sinusta", kuiskasi Gabrielle katsomatta Robertiin, "olen sidottu kiinni sinuun ... vaikkapa menehtyisinkin, niin en voi sinua jättää... Mutta", virkkoi hän vieläkin hiljemmin, "onhan toinenkin keino ... itsekään et viihdy sen paremmin ... jätä tämä ilkeä paikka... Tukholmassa olimme onnelliset ... lähtekäämme yhdessä sinne takaisin..."
"Voisin", sanoi Gabrielle matalalla äänellä ja katsomatta Robertiin, "jos rakastaisin..." "Jos te rakastaisitte", toisti Robert yhä kiihkeämmin ja kiihkeämmin, "onko todellakin niin ... voisitteko te, jos rakastaisitte, saavuttaa onnenne siinä, mikä ihmisten mielestä on pientä ja huomaamatointa?
Näytti siltä, kuin Gabriellen läsnäolo olisi vaikuttanut Robertiin enemmän hyvää kuin kaikki lääkkeet, sillä siitä lähtien alkoi hänen terveytensä huomattavassa määrin parantua.
Nyt pyytäisin pastoria rouvineen olemaan hyviä ja tulemaan tänne kammariin ottamaan kupin kahvia." Gabrielle, joka kaiken aikaa oli seisonut vuoteen vierellä, kovasti liikutettuna katsellen tuota yksinkertaista, vaatimatointa kohtausta, kiinnitti kysyvän katseen Robertiin. Hän näki että Robert kärsi, ja kuvitteli mielessään hänen haluavan niin pian kuin mahdollista päästä sieltä.
Vihdoin hän näkyi huomaavan että joku seisoi hänen luonaan: hän tyyntyi samassa, kiintyi toiselle sivulleen ja kiinnitti Robertiin pitkän, hämmästystä ilmaisevan katseen. Robert istahti vuoteen reunalle ja puristi käsiensä välissä hänen toista kättään. "Hyvää iltaa, Larssonin emäntä", sanoi hän tyynenä, ystävällisesti hymyillen, "ettekö tunne minua?"
Kerran kävi Johanssonkin katsomassa ja Erikssonin leskikin kömpi kainalosauvojensa varassa ylisen halki, kuullakseen jotain Danielista, vaan molemmat menivät tiehensä, kun saivat kuulla hänen nukkuvan, joten Robert jäi yksin odottamaan kuoleman tuloa... Vihdoin Daniel avasi silmänsä ja kiinnitti katseensa Robertiin.
Päivän Sana