United States or China ? Vote for the TOP Country of the Week !
Parani siinä määrin, että saattoi jo tehdä askareita ... niin kuin järjissään oleva ainakin. Kauhea paikka tämä. Joku päivä sitten muudan väkevä hullu tarttui hoitajattaren tukkaan ... ja toisella kädellään ikkunaristikon ylimpään tankoon: riiputti siinä tuota isoa naista monta minuuttia ... kunnes vartijat ehtivät hätään... Nelma karkasi pois. Oli pimeä ja sateinen syksyiltä.
»No kun se Karppisen poika on lyönyt sitä piiskalla, jotta se menisi», koetti Jussi selittää. Tahvanainen tuskastui lopullisesti. Silloin sattui vielä porsas vinkasemaan säkissä, jota Jussi riiputti kädessään, ja Tahvanainen tiuskasi: »Mitä sinulla siinä säkissäkin on?» »Potsi.» »'Potsi'!... Mikä penteleen 'potsi'?» sotkeutui Tahvanainen.
Kädessä oli hänellä suuri valkoinen jänis, jota korvista riiputti. Kuka sinä olet? kysyi pastori. Terve talohon, sanoi mies rehevästi. Etkö tunne Korpivaaran Panua? Mikä on asiasi? Lähdin katsomaan uutta kirkon herraa ja hänelle tulolahjoja tuomaan. Käkesin sinua näkemään, josta olen jo paljon puhuttavan kuullut. En huoli minä lahjoistasi.
Mutta isä oli jo ottanut lampun kirstusta ja riiputti sitä kädessään. Kas, tässä tämä nyt on, tämmöinen tämä nyt on tänne lasin sisään pannaan öljy, ja tuo suikale siellä sisällä on veeku pysykää ulompana päreinenne siinä! Eikö sitä panna palamaan? kysyi äiti ja siirtyi päreineen vähän ulommaksi. Oletko sinä hupakko mitenkä se palamaan pannaan, kun ei ole vielä öljyäkään?
Hänellä sattui olemaan kaikki poliisin rustingit mukana, ja lisäksi vielä riiputti hän toisessa kädessään niitä Jussi Kokolta ostamiaan pitkävartisia saappaita. Oitis sekaantui hän Partasen ja liperiläisten väliseen asiaan, ja heti huomasivat liperiläiset, että hän piti Partasen puolta. Hän jo kysyi ajajilta: »Kenenkä hevonen se on?»
Aaro riiputti nyt keppiä näppiensä välissä ja liikutteli sitä puoleen ja toiseen sen mukaan kuin herra käsillään viittoi, ja kun herra kädellään hujautti maata vasten ja kuului huuto »kiinni», pudotti Aaro keppinsä maahan ja iski sitä siihen sijautumaan. Mutta kun maa oli kova, ei puinen keppi siihen uponnut. Aaro kynsi maasta kiven liuskoja ja niillä kuurtasi keppinsä pystyyn.
Vot onni, puheli Iivana silloin Ropotille, Se, vot, onni, jotta sormus säästyi... Ymmärräthän? Ka... Tuota... Kuin en tätä ymmärtäisi! tunnusti likomärkä Ropotti älynsä terävyyden. Ja niin ajaa lykkivät he nyt jo kotimatkalla. Iivana taas, kuten tullessa, siellä reslarämän takapajulla, selin ajajaan jalkojaan riiputti.
Jos siinä olisi ollut saapuvilla ken muu hyvänsä kuin Aurora Königsmark, olisi nuori mies menettänyt malttinsa jo tämän puhuttelun ensi osaa kuullessaan. Mutta toinen osa oli jo kuitenkin liikaa. Vastaamatta kävi Bertelsköld hovimestarin rintaan, nosti hänet lattiasta ylös, riiputti häntä edessään suoralla kädellä, kantoi ovelle ja heitti hänet jotensakin kovakouraisesti pimeään käytävään.