United States or Japan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä sanon, että sinä olet kurjamainen raukka! jatkoi rouva Bonacieux, joka huomasi tekevänsä jonkunmoisen vaikutuksen puolisoonsa. Ah! sinä puutut politiikkaan, vieläpä kardinaalin politiikkaan! Ah! sinä myöt ruumiisi ja sielusi pirulle rahasta. Enpähän, vaan kardinaalille. Se on juuri samaa! huudahti nuori nainen. Kun sanoo Richelieu, niin sanoo saatana.
Ja nyt, sanoi mylady, ollen olevinansa huomaamatta herttuan äänen muutosta, nyt, kun olen saanut Teidän ylhäisyydeltänne teidän vihollisianne koskevat määräykset, sallitteko, arvoisa herra, myöskin minun lausua muutamia sanoja omista vihollisistani? Onkos teilläkin vihollisia? kysyi Richelieu.
Kardinaali tunsi Buckingham'in jäntevyyden ja erittäinkin hänen vihansa; jos Ranskaa uhkaava liittokunta pääsisi voitolle, koko hänen vaikutuksensa olisi mennyttä; Espanjan ja Itävallan politiikka saisi edustajansa Louvre'n neuvoskamariin, jossa niillä tähän saakka oli vaan puollustajia, hän, Richelieu, Ranskan ministeri ja etupäässä kansallinen ministeri, olisi hukassa.
Mutta kun olisi tullut ilmiin, mikä maankiertäjä, mikä roisto hän on, olisi kaiketi pitänyt... Ludvig XIII pysähtyi, kauhistuksissaan siitä mitä aikoi sanoa, jonka ohessa Richelieu, kaulaansa kurottaen, turhaan odotti sanaa, joka tarttui kuninkaan huulille. Olisi pitänyt... Ei mitään, sanoi kuningas, ei mitään. Mutta ette kaiketi jättäneet häntä silmistänne koko ajalla kuin hän Pariisissa oli?
Richelieu katsoi terävästi nuoreen mieheen. Mikä niin? sanoi hän, mitä tämä tietää? Jos armollinen herra suvaitsee ensin ilmoittaa minulle, mistä rikoksista minua on syytetty, minä sitten ilmoitan Teidän ylhäisyydellenne, mitä minä todella olen tehnyt. Teitä syytetään rikoksista, joista korkeampien henkilöiden kuin teidän pään täytyy pudota, sanoi kardinaali.
Richelieu oli jäänyt seisomaan, uunia vasten nojauneena; pöytä oli hänen ja d'Artagnan'in välillä. Herra, sanoi kardinaali, teidät on otettu kiini minun käskystäni. Niin on minulle sanottu, armollinen herra. Tiedättekö minkä vuoksi? En, armollinen herra, sillä ainoa asia, minkä vuoksi minut voitaisiin ottaa kiini, on Teidän ylhäisyydellenne vielä tuntematon.
Heti ratsasti hän uuden taipaleen eteenpäin, pyyhki hevostansa kanervilla ja lehdillä ja asettui poikki tien, noin sata askelta leiristä. Ken siellä? huusi hän kaukaa, nähdessään ratsastajat. Siellä on kaiketi meidän uljas muskettisoturimme, sanoi kardinaali. Niin on, arvoisa herra, vastasi Porthos. Herra Athos, sanoi Richelieu, sulimmat kiitokset hyvästä vartioitsemisesta.
Richelieu mietti yhä vielä, kierrellen paperia edestakaisin käsissänsä.
Hänellä oli siis omat muskettisoturinsa, samoinkuin kuninkaalla oli omansa, ja noiden molempain kilpailevien valtojen nähtiin valikoivan palvelukseensa kaikista Ranskanmaan ääristä ja jopa kaikista vieraistakin maista miehiä, jotka olivat kuuluisia miekanmittelyistä. Useinpa väittelivätkin Richelieu ja Ludvig XIII sakkipelinsä ääressä iltasin palvelijainsa kunnosta ja kelvollisuudesta.
No niin, malttakaas, sanoi Richelieu, esimerkiksi kun vuonna 1610 kuningas Henrikki IV kunnia hänen muistollensa aikoi melkein samanlaisen seikan vuoksi, mikä nyt käskee herttuaa, väkivallalla anastaa samalla kertaa Flanderin ja Italian, voidaksensa molemmilta tahoilta ahdistaa Itävaltaa, sattui tapaus, joka pelasti Itävallan?