United States or Nigeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Perustusta hänellä siis kyllä oli, kun hän alkupuolella vuotta 1840 ryhtyi kirjoittamaan etevintä romaaniansa, jolla hän on ikuisen muistomerkin itselleen pystyttänyt. Colomba ilmestyi ensin Revue des deux Mondes'n kesäkuun vihossa ja muutamia kuukausia myöhemmin erityisenä kirjana "Les âmes du Purgatoire" ja "Vénus d'Ille" kertomusten kanssa.
Taiteihin ja taiteen historiaan oli hän muitten toimiensa ohessa täten niin tutustunut, että itse Revue des deux Mondes katsoi hänet kelvolliseksi arvostelemaan vuoden 1839 salonkia. Omalla nimellään ei Mérimée tietysti kuitenkaan tätä arvosteluaan julkaissut.
Kuuluisan vallankumousvuoden alkupuoliskolla julkaisi hän näet Revue de Paris'ssa etevät novellinsa La partie de trictrac ja Le vase étrusque, jotka kumpikin ovat merkillisiä sen kautta, että hän niissä osotaksen täydelliseksi realistiksi käsitellen tavallisia aiheita nykyaikaisesta elämästä.
Mutta saatuansa selville, ettei yleisö sitä sentään ymmärrä ja ettei se herätä minkäänlaista melua, taipui hän Buloz'n pyyntöön ja antoi sen aikakauskirjaan Revue des deux Mondes, jossa se ilmestyi 15 p. syyskuuta 1869.
Heinäkuun 1 p:nä v. 1850 ilmestyi näet Revue des deux Mondes'ssä 6-näytöksinen huvinäytelmä "Les deux Héritages ou Don Quichotte, moralité
La double méprise joka ilmestyi Revue de Paris'ssa syksyllä v. 1833 ja heti sen jälkeen erityisenä kirjana, on niin hienon taiteilijan älyllä kirjoitettu ja niin taitavan sielutieteilijän aistilla sommiteltu teos, että sitä vielä kau'an tullaan lukemaan todellisella nautinnolla. "Ei kellään meidän nuorista kirjailijoistamme ole minun mielestäni enemmän lahjoja ja mielikuvitusta kuin Pr.
Nuoruus, terveys ja sulo antoivat koko hänen olennolleen runollisen heijastuksen", kirjoittaa hänestä eräs historioitsija ja Revue des deux Mondes antaa hänestä mitä viehättävimmän kuvauksen, josta en malta olla siteeraamatta paria riviä: "Elle frappait par une sorte de grâce virile qui en eût aisément fait une héroine de roman, et elle portait fièrement, avant de ceindre le bandeau impérial, cette couronne de cheveux dont un peintre vénitien eût aimé la couleur."
Milloin Mérimée oikeastaan alkoi tutkia venäjänkieltä, en varmasti tiedä sanoa, mutta jo heinäkuussa 1849 näemme hänen Revue des deux Mondes'ssa julkaisevan käännöksen Pushkinin novellista "Pikovaja dama" nimellä La dame de pique.
Milloin se hänellä käsikirjoituksena valmistui, en tiedä, mutta julkisuuteen ilmestyi se lokakuussa v. 1845 Revue des deux Mondes'sa ja herätti tämän arvoisan aikakauskirjan taajassa lukijakunnassa suurta ja ansaittua huomiota.
Kun Pariisissa v. 1829 perustettiin eräs uusi vapaamielinen aikakauskirja nimeltä Revue de Paris, kääntyi sen toimitus melkeinpä ensimmäiseksi Mériméen puoleen saadakseen tämän suositun salonkikirjailijan avunantajoihinsa liitetyksi.