United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kuinka vähän kaikki tuo maine ja kunnia häntä lohdutti, näkyy seuraavista sanoista, jotka ovat otetut eräästä Londonissa kirjoitetusta kirjeestä: "Elämän päivämatkallani oli minulla vaan yksi toivo: se että ennen päivänlaskua pääsisin perille kaukaisessa erämaassa olevalle lähteelle. Mutta juhtani oli nälästä näännyksissä, sen kyttyrä laiha rasvasta; hiekkamyrsky minut eksytti.

Hylkeet ovat ikäänkuin heidän koti-eläimensä, liha ja rasva syödään; rasvasta saadaan vielä valoa ja lämmintä; nahka antaa veden pitävän, lämpimän vaatteen ja rekiä päällisen veneillekin että ne tulevat aivan pitäviksi; nahasta tehdään vielä huoneita ja suksien alustimia; suonista saadaan lankaa; suolista tehdään paitoja, purjeita ja akkunoita; luista askaroitaan kaikenlaisia kovia tarvekaluja.

Tästä on se yleinen luulo saanut alkunsa, että padassa ja pannussa paistettu liha on vaikeasti sulavaa. Jos se on rasvaista, se kyllä onkin vaikeasti sulavaa, mutta ranskalaiset keittäjät ovat näyttäneet meille, ettei rasvasta nostetun lihan tarvitse olla rasvaista enemmän kuin Venuskaan oli suolainen noustessaan merestä. Ranskalaiset paistavat lihaa kahdella eri tavalla.

Se oli sangen hontelo pihtipolvinen pikku hieho; mutta Miranda ihaili sitä suunnattomasti ja vähääkään piittaamatta sen sukupuolesta nimitti sen Mikoksi. Petäjän juurakonkin alta lumi näihin aikoihin suli ja Kroof kömpi ulos paistattamaan itseään päiväliekkosessa. Se oli elänyt talven yli yksinomaan siitä rasvasta, jonka oli kerännyt valtavan ruhonsa paikkoihin.

Toisinaan karkasi yksi tai kaksi sikaa pois laumasta; paimen juoksi niiden perässä aina puoleen tuntiin asti, ennenkun sai heidät karjaan peruutetuksi. Pää-ajaja oli pitkä, päivettynyt mies. Hänen rasvasta kiiltävät hiuksensa häilyivät silmillä; niskassa riippui likanen vaippa, joka kovan helteen vuoksi oli vaan toiselle olkapäälle heitettynä.

Sen siaan nousivat he aurinkoiselle kummulle, jossa ripustivat vaatteensa kuivumaan, kunnes itse paratiisin asussa löivät ruohostoon maata kuin kaksi rasvasta sikaa. Mutta täälläkään eivät saaneet rauhaa, sillä ilkeät kusiaiset tekivät levottomuutta; mutta me heitämme heidät rauhaan, käyden Koposta tervehtimään. Mies rukka! Hänelläkin oli vastuksia.

Alhainen kansa oli koko sen päivän häärinyt ja ponnistellut voimiaan pallosilla; korkeampi ja alhaisempi aatelisto olivat tappeluttaneet kukkoja sekä kuullelleet laulutyttöjen kevytmielisiä viisuja; porvarit puolestansa olivat täyttäneet vatsansa täpötäyteen rasvassa paistetuilla pannukakuilla sekä soppaleivällä s.o. kovasti paahdetuilla kaurajauhoilla, joiden päälle sitä rasvasta lientä, missä suolalihaa oli keitetty, kaadettiin sama ruokalaji nytkään vielä ei ole vastahakoinen herkkuihin tottumattomille vanhan-aikuisille Skotlantilaisille.

Huolellisen arvokkaana kuten kylän patriarkan sopi, kulki hän laseilla ja pulloilla täytetyn tarjoilupöydän ohitse. Rasvasta kiiltävillä atlasliiveillä riippuivat paksut, hopeaiset kellonperät, joiden kahta vitjaa alhaalta yhdisti kultainen maurilaispää ja joissa riippui merenkullasta tehty sydän.

Ahaa, niin, vetoa, kas niin! tokaisi sveitsiläinen. Mistä? kysyi ratsumies. Malttakaa, sanoi rakuuna, ruveten paistamaan hanheansa liedellä, minä rupean vetoon. Saakelin isäntä, tänne paistinpannu, ett'en menettäisi pisaraakaan tämän kelpo linnun rasvasta! Hän on oikeassa, sanoi sveitsiläinen, hanhenrasva on oivallista marjahillon kanssa. Kas niin, sanoi rakuuna, antakaapa kuulla vetonne.