United States or Norway ? Vote for the TOP Country of the Week !


Me uimme merta näin ristin rastin ain Hellaan kukkaisen aalloilt' asti. Mut Kypron rannoilla ruusut huokaa: Te kevään tähtemme meille tuokaa! Hän vaipui niin kuin illan tuuli, tuo ruskohuuli, yön uumeniin, Mut meren tyttäret tuulen teitä ne vierii, muista ei menneheitä, ei ihmiskyynelet koske meitä, ja vienot vierimme jällehen pois lakkalaineilla loistaen. Toinen kohtaus.

Kuleskelin maat ja mantereet ristin rastin, pitkin ja poikki, milloin olin mittaamassa vuoren kukkuloita korkeatko olivat, milloin selkoa ottamassa lähteitten tahi ilman lämpömäärästä, milloin eläinten tapoja ja laatua tahi kasvikuntaa tutkimassa. Mennä viiletin päiväntasaajasta maannavoille, toisesta valtakunnasta toiseen, havaintoja tehden ja niitä toisiinsa vertaillen.

Mäellä näkyi ristin rastin suksen ja kelkan jälkiä, suuria ja pieniä poikain ja tyttöin askeleita heidän jokapäiväisistä käynneistään Ottilie-tädin luona, joka asui Hammernäs'issä eikä ollenkaan huolinut siitä, että "asuinrakennuksessa kummitteli!"

Kuuluisa kohta Faustista luultavasti kuvailee hänen omaa silloista mielialaansa tässä kohden: Siis, veikkoni, ensi paikallen Collegium logicum pankaatten! Se hengen hyvin äkseeraa Ja Spanjan kenkiin pingottaa, Jott' aatos hiipis hiljaa vaan Ja varovasti radallaan, Eik' itsepäisenä hairahtais Ja ristin rastin reutoa sais.

Huippuvuoret ovat laveat, ja, ennenkuin olisimme kulkeneet ne ristin rastin, saattaisimme jo paleltua kuoliaaksi taikka nälkään nääntyä." Vähän aikaa neuvoteltua, päätettiin kuitenkin ruveta tutkimaan edes saaren eteläistä rantaa, jossa ystävämme par'aikaa oleskelivat, ja jossa nähtävästi tuvan pitäisi löytyä, jos semmoinen vaan koskaan oli olemassa ollut. "Saadaan nähdä!" lausui vanha Martti.

FEDERICO. Niin ajat muuttuvat. Mutta sinun huvitustuumasi ei tullut vielä päätökseen. Me menemme siis maalle. MARIANA. Kävelemme metsää ristin rastin, tulemme lähteellemme ja juomme vettä siitä. FEDERICO. Oivallista! Me olemme taivaassa, me olemme yksinämme! MARIANA. Ja tätä hetken tehtyämme me käännymme takaisin kotia. FEDERICO. Voi kumminkin! Me palaamme taas anoppien luo.

Norwood'in tiellä tunsivat yhtä hyvin minut kuin tämän paikkakunnan kirjeenkantajat; mutta ei siinä kyllin, minä kiertelin itse London'in ristin rastin. Minä kävelin pitkin katuja, missä parhaat puodit ladyjä varten olivat, minä liikuin basaarilla, niinkuin levoton haamu, minä häärin puistossa herkeämättä kauan aikaa sen jälkeen, kuin olin aivan uuvuksissa.

Leimaukset lensivät ulkopuolella ristin rastin ja kaikki esineet ilmestyivät niiden sinisessä, kalman kalpeassa valossa. Kerran oli hän näkevinänsä Andreaksen väännetyt kasvot ja suuren veripilkun hänen otsassansa. Ei, ei, huusi hän ja juoksi ikkunalle, jossa pakoitti itseänsä katselemaan leimauksia. Te ette minua voita! Ja sinä Herra Jumala taivaassa, sinä et sano että olen väärin tehnyt.

Pimeässä avaruudessa kävivät salamat tuli-käärmeinä ristin rastin, ukkonen jyrisi niin että vuori kaikui, ja nämät riehuvat voimat heittivät Wappua sinne tänne välillänsä, ja aina hän pelkäsi että myrsky kääntäisi hänet pää alaspäin, sillä silloin, niin hänestä tuntui, hän vaipuisi syvyyteen.

Voi olla että yhteen me metsätiellä tullaan silloin nuoli viuhahtaa tai tullaan ystäviksi. Ja erotahan jälleen. Onneton ken mua seuraa! Mun lauluni on latuja, jotk' käyvät ristin rastin enkä tiedä itsekään, ne kunne käyvät asti, kaupunkeihin, kyliin, korpien syliin enkä tiedä, milloin ma levähtää saan.