United States or Slovakia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se kaikki on totta! Mutta hän tiesi, etten minä puolestani enää aja häntä takaa ja että olen hylännyt väkivallan tien. Hän tiesi myöskin, etten voi lakata häntä rakastamasta, etten voi elää ilman häntä ja että hartain haluni on taluttaa hänet seppelöityjen ovien alitse talooni sekä istuttaa hänet pyhitetylle taljalle lieden ääreen... Ja kuitenkin hän meni pakoon! Minkätähden?
Ei, väitti Liisa innokkaasti. Se vain peittyi. Se vain painui syvemmälle, kun et sinä minusta ollenkaan välittänyt. Välitinhän sinusta. Olithan jo silloin rakas minulle. Enpähän. Mutta minä en sittenkään lakannut sinua rakastamasta. Heti kun Johannes oli perheen perustanut, hän oli ottanut Liisan lapsenhoitajattarekseen.
Sinikka-rouva katsoi suurin, nauravin silmin häneen ... kumartui sitten hänen puoleensa ja kuiskasi hänen korvaansa intohimoisesti: Siksi että minä rakastin teitä! Siksi että minä rakastan teitä enkä ole koskaan lakannut teitä rakastamasta. Samalla livahti hän hänen ohitseen ruokasalin ovelle, pysähtyi siinä, kääntyi ja kumarsi pitäen pihtipielestä kiinni kummallakin kädellään: Hyvää yötä!
»Minä en voi enää lakata häntä rakastamasta», kirjoittaa hän, »en ainakaan niin kauan kuin hänen tunteensa vielä on yhtä lämmin ja syvä minua kohtaan. Mitä enemmän kärsii, sitä enemmän rakastaa, sanotaan, ja nuo sanat toteutuvat tässä suhteessa täydellisesti. Minä olin saanut tänään paljon, jonka olisi pitänyt tehdä minut onnelliseksi, joskin kaihoisan onnelliseksi.
Hänen tulee rakastaa itseään, sillä hänessä on hyvään altis luonto, mutta tämän ohella tulee hänen varoa rakastamasta sitä alhaista, joka myöskin kuuluu hänen luontoonsa. Toiselta puolen tulee hänen halveksia itseään, koska hänen alttiutensa on hedelmätön, kuitenkaan halveksimatta sen ohella itse tätä luonnollista alttiutta. Hänen täytyy siis vihata ja rakastaa itseään.
Kaksi henkistä suurvaltaa olen minä elämässä kohdannut, kaksi niitä, jotka maailmoita muodostavat. Toinen niistä oli miehen unelma. Sinä arvaat, mikä toinen oli: naisen rakkaus. ANNA: Liian vähän jättää meille Maunu Tavast, kun hän sulkee meidät itsemme luostariin ja epää meidät maan parhaita miehiä rakastamasta.
Eikä paljon puuttunut ettei ne uudet tunteet, jotka Severin sanoista olivat tunkeneet tytön mieleen, poistaneet kaikkea sitä katkeruutta, minkä itse asian mahdottomuus tuotti. Nuoruus ei lakkaa toivomasta, vaikka seikat kylläkin epätoivoisilta näyttävät. Ja kaikessa tapauksessa, ei mikään voisi estää Maria rakastamasta Severiniä, vaikkeivät toinen toistansa saisikaan.
"Sitä en tiedä, mutta sen tiedän että olen lapsen äiti, ja Jumala ei ole kieltänyt äitiä lastansa rakastamasta ja ikävöimästä; paitsi sitä antaa Jumala kasvaa ihmisien kuin yrtit maassa, eikä ole sovelias ympätä vierasta oksaa vanhaan puuhun, sen sanoin Sakarille monta monoista kertaa; ja vaikka hän sen aina piti tuulen tuomana, niin ... kosketti se usein hänen sydäntänsä."
»Kuinka minä voisin ketään muuta rakastaa?» sanoi tyttö ihmetellen. »Enkä minä lakkaa sinua rakastamasta vielä silloinkaan.» »Ei, ei, se olisi väärin. Silloin täytyy!» »Sen vaan minä yksin tiedän», sanoi tyttö äänellä, joka sai nuorukaisen sekä iloitsemaan että yhä enemmän pelkäämään. »Anna se lupaus minulle!
"En koskaan lakannut sinua rakastamasta." "Mielelläni sen uskon, mutta älkäämme siitä puhuko. Sinua opettaa uusi oppisi rakastamaan vihamiehiäsi; minua ovat elämäni vaiheet opettaneet luopumaan kaikesta, joita rakastan. Mutta olkoon tämä, miten olikin, ei ole nyt aikaa valituksiin.