United States or Palestine ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja hiipivä nurku on hiljennyt, salakuiske ei enää soi, ilo ilmoille myrskynä puhkesi nyt ja se hälle kiitosta toi; hurraa tuhatääninen raikahtaa: »Kenraalimme uljas, hurraa!» Toinen oli Stool ja toinen Luoti heistä nimeltään, yhtä vahvat, yhdenmoinen miehuus mielessään, saman Saimaan rantamalla yhdess' ylenneet, saman kurkihirren alla kuomat kiistelleet.
Ei ole sattuma, esim. että kansallinen romantiikkamme oli niin suuressa määrin omiaan suomalaisia kirjailijoita juuri runopukuiseen muotoon houkuttelemaan, ei sattuma sekään, että realistinen aika meillä oli niin edullinen suorasanaiselle kirjallisuudelle, eikä jälleen sattuma, että realismin ohimentyä ja uusromantisen aikakauden alettua myöskin varsinainen laulurunous meillä taas uuteen eloon raikahtaa.
Sotatorvi raikahtaa ja Israelin airueet, NAHSEN, SIMRI, leijua kantaen, ja ELISUR astuvat esiin; ilma kirkastuu, aurinko valaisee kirkkaasti airueitten kasvot ja aseet. Kansa nousee kumarruksistaan ja taantuu, airueita hämmästyen. ELISUR. Näin lausuu Jehova, Israelin kuningas: Jylinässä minä kuljen, myrsky on palvelijani ja tuulet tottelevat minua.
Sydämmen värähtääpi juuret Ja povi innon tulta lyö, Ja vanhat, nuoret, pienet, suuret Yhdistää lemmen taikavyö; Ja joukot harhaavat ne yhtyy, Yks tunne kaikki valloittaa, Tuhanten äänet yhteen ryhtyy, Kun »Maamme»=laulu raikahtaa.
Kun korven herran turkki vaan Silmiini vilkahtaapi, Niin metsän rinta raikahtaa Ja karhu kellahtaapi!" Mut tuohon isä: "Maitosuut Noin kerskaa ennen työtä. Kun voiton toisit kotihin, Muut kiitoksen tois myötä." Vaan näitä Kalle kuulisko? Hän valmis lähtöhön on jo. Mut lähteissään mit' etsii hän? Hän säästömakeisensa Kokoopi kontin pohjahan Ne viepi kullallensa.
Tyynnä naskaa seinäkello, Kitara se hiljaa vain Itsestään jo soida alkaa, Ja ma oon kuin unissain. Nytpä oikea on hetki, Saavuin paikkaan oikeaan, Ja ma luulen, huulilleni Sanan oikean ma saan. Katsos, lapsi, häilyy usvat, Sydänyö jo häämöttää! Vuon ja metsän humu yltyy, Vanha vuori heräjää. Soitot, laulut kääpiöiden Kautta rotkoin raikahtaa, Ja kuin kevään kiihkoss' esiin Kukkametsät versoaa.
Naiset aikahtaa! Vuoret raikahtaa! Pensaan taakse peittynyttä Huomattu ei ollenkaan; Sieltä nousee Matti-kyttä, Leikkihin se temmaistaan. Hilpeätä elämää Vilskuu yössä rauhaisessa, Vallatonta rähinää Tok' ei kuulu seuruessa. Likellä ja etähällä Kokkotulet leimuilee, Milloin sydän riemuitsee, Joll' ei ajalla juur tällä?