United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pudotkoon Kristuksen nimessä kaihi silmiltänne ja tulkoon sydämiinne valkeus." Näin lausuttuaan nosti hän ikäänkuin käskien kätensä, mutta he tunsivat uuden veren virtaavan suoniinsa ja ikäänkuin väristyksen karkaavan luihinsa, sillä heidän edessään ei enää seisonut raihnas, huolten painama vanhus, vaan väkevä, joka riisti hengen heidän rinnoistaan ja nosti sen tomusta ja tuskasta korkeuteen.
"Sä voittoon soit mun sotajoukot viedä, mun, joka vaivoistani vapisen; ruumiini raihnas ponnistust' ei siedä, mit' oisin yksin saanut toimehen? Nyt miehill' äsken saarretuill' on voitto, ja Suomellemme vapauden koitto on viritetty toimestani mun; mut voiton, voiman annoit Sinä yksin, Jumala, veli, millä nimityksin Sua maininnenkin, kunnia on Sun."
Hän oli tähän aikaan vielä ollut raihnas ja palveluksesta vapaa, eikä sentähden tietänyt paljon neuvotteluista, mutta se ajatus, että viholliset nyt nauravat Ruotsin armeijaa, se häneen syvästi koski. Löfving käsitti Sprengtportin vaitiolon väärin, ja lisäsi sentähden katkeroittuneena: Jollei Buddenbrock olisi se, joka hän on, seisoisimme me nyt voittajina Viipurissa, jopa Pietarissa.
Hän vaipuvi vaivaansa miettimään, hepo vierellään luo tunkee pään, kuin hyytäis hänenkin elämätään, joka hyödyttä tyhjiin haipuu, Tuo virkkavi vihdoin Bellerophon: »Miten laita on runon Pegason? Hänet kerran tunsin, hän pelvoton oli kumppani vaaran tiellä. Mut lie jo rampa ja raihnas hän; hän hämärtyvän näki elämän, veti kuormia Hornan hirveän, lie voimansa voipunut siellä.»
Mutta hän vanha jo on isä Pan, jo on kankea jalka, kaunoisintaan ei juoksusta kiinni hän saa, niinkuin hän voimansa päivinä sai, kun hän kaurihin kanssa kilpaa juoksi ja kun vielä hän viskata voi ryskyen laaksoon kalliopaasia paisuvin hartein. Vuohemme tuskin ees hänt' enää säikkyelee, päänsä kun karvaisen hän kallion kätköstä pistää. Aikansa mennyt jo on, raihnas ja vanha on Pan! Vait!
SERVILIUS. Jos saisin pyytää teitä, hyvät herrat, Tulemaan toiseen aikaan, niin tuo mulle Suotuista oisi; sillä, toden totta, Nyt herrani mieli on kumman raskas: Hänestä kaikki iloisuus on poissa, Hän sairas on ja pysyy huoneessaan. LUCULLUKSEN PALVELIJA. Huoneessaan pysyy moni tervekin; Mut jos niin raihnas on hän, sitä suuremp' Ois hänen pakko maksaa velkojansa Ja selväks tehdä tiensä jumaliin.
Kurja, raihnas olento! Ha, ha, ha! ERNST. Tehkää velvollisuutenne, herra komissarius! Minä itse muistutan teidät siitä! Jumala, joka viattomuutta varjelee ja suojelee, on oleva kanssasi, ja sinua siunauksellaan varjeleva. Huulensa ovat kalpeat otsansa kostea ja kylmä! Laupias Jumala! Hän on kuollut!
Hän mummonsa kanssa tuolla On torpassa Kaunis-Maisu. Niin köyhä ja raihnas on mummo, Niin tyttö arka ja vaisu. Ruis kypsänä raskain tähkin Se nuokkuu ikkunan alla. "Voi, lasta ja voi, mua, raukkaa! Tänä yönä on viljassa halla". "Ja hei, pojat, sirpit käteen, Ja hei, pojat, sukkelat työssä! Me Maisun mummolle viljan Nyt leikkaamme talteen yössä!"
Kaikki menivät sitte vuorotellen tervehtimään pientä raajarikkoa, joka ei ensinkään ollut ujo, vaan vastasi iloisesti ja viisaasti heidän kysymyksiinsä. Hän oli kymmenen vuoden vanha, vaikka tuskin olisi luullut hänen täyttäneen kahdeksan, niin kuihtunut ja laiha oli hänen raihnas ruumiinsa.
Me kaks, me tottakin liemme Pari sukkelanpäiväisin; On lemmitty polvilta heikko Ja lempijä rampakin. On neito kärsivä kissa, Kuin koira raihnas on mies, Ja eiköhän kumpikin päästään Myös viiralla lie kukaties. Hän on muka lootoskukka, Niin lemmitty haaveksuu; Mut mies, tuo kumppali kalvas, Hän mielestänsä on kuu.