United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän tulee sinua noutamaan täältä... SELMA. Hän se on. Menkää nyt pojat. IX:s KOHTAUS. SELMA. Päivä. WILLE. Kuunnellaan täältä syrjästä. KALLE. Uskallappas. Kun Selma kerran käski pois. RAHIKKA. Selma-parka. Itkekäämme yhdessä. Se lievittää sydäntämme. Mikset heti tullut jakamaan onnettomuuttasi minun kanssani. SELMA. Jakamaan! Kuinka sen olisin tehdä voinut.

Meillä on vieraita... RAHIKKA. No mutta pitäähän hänen toki tulla minun kanssani IINA. Pitääkö! Vai pitää? Teidän kanssanne. Saatte mennä tiehenne. Selma ei tahdo tietää teistä mitään. Hän on liian hyväsydämminen sanoakseen sen itse teille. Mutta hän tahtoo päästä rauhaan teistä. RAHIKKA. Selmako? Minun Selmani! IINA. Mokoma retkale.

Mieleni tekisi lukemaan juuri siksi, että tämä hänen kirjansa on. Miksikä? Pekka Rahikka Kyllähän hän hyvä poika oli... Me olimme oikein hyviä ystävyksiä! Mutta ei! En tahdo vieraan miehen salaisuuksia urkkia. Mitä lieneekin... Tuollainen ruma nimikin! Hyi! XVII:s KOHTAUS. Mikä olento! Jos rohkenisin puhutella häntä. Ei! En tahdo. Ja noin kaunista vielä... En uskalla! Etsii varmaankin Voi, Voi!

Ei tarvitse enää ajatella, kuinka saan iltani kulumaan. En voi oikein vieläkään tottua uuteen ajatukseen Tuollainen neito minun omani. Saapas nähdä, kuinka hän ottaa minut vastaan. Onko hän yhtä vapaa, avosydämminen kuin ensi kerralla... Se se juuri hänessä XI:s KOHTAUS. RAHIKKA. Hyvä ilta. IINA. Ah! Hyvä ilta. RAHIKKA. Onko Selma kotona? IINA. Selma? Vai niin! Kyllä! Hän oli juuri äsken tässä

RAHIKKA. Minä en helpolla tulistu, minua ei hevillä kiihkoon saa, mutta jos se kerran tapahtuu, unohdan itseni, minä voin joutua hillitsemättömään raivoon. SELMA. Tiedätkö mitä, Pekka... RAHIKKA. No? SELMA. Minä pidän sinusta! Juuri tuollaisen pitää miehen olla. Tyynellä kirkas kuin meren pinta, mutta myrskyllä kiehuva pilviin asti.

SELMA. Nyt ymmärrän kuinka saatoit sellaista uskoa. Luulithan minun käskeneen Iinan sinua pois ajamaan. Sen jälkeen ei se kumma ollut. Mutta nyt olemme saaneet toisemme takaisin. En huoli vähääkään muista, kun sinä vaan minut puhtaaksi, uskolliseksi tiedät. RAHIKKA. Nyt menemme naimisiin. Voimmehan toki jollakin tavoin toimeen tulla. SELMA. Niin! Minä en tahdo sinusta enää erota.

SELMA. Suo anteeksi, mutta en minä sinua vieläkään oikein ymmärrä. RAHIKKA. Etkö? Nyt ymmärrät, armahani! XVIII:s KOHTAUS. Selma! No, jo nyt jotakin! Jassoo, sitä lajia. Kyllä minä sinulle Jollette toimita nahkaanne täältä heti paikalla, niin Kadulla rupeat Ja mokoman sitten palvelukseen laskisimme. RAHIKKA.

Tuolla kalliolla kävelin äsken, luin tuota kauheata kirjaa, heitin sen pois, mutta rupesin taasen lukemaan. Sinä et voi käsittää sellaista. Olin niin synkissä mietteissä, olin niin äärettömän onneton. Ja nyt äkkiä; odottamatta löydän ystävän, jommoista en toivoakaan uskaltanut. SELMA. Olimmehan me ystävyksiä ennenkin. RAHIKKA. Se oli toisellaista.

KALLE. Tässäkö! Voi, voi! Hyvä ettei hän nähnyt. RAHIKKA. Hän ei ole nyt kotona. KALLE. No minä tulen huomenna. Tule Wille nyt tahi mamma . Hyvästi! IX:s KOHTAUS. Se oli hänen vastauksensa tervehdykseeni. Ei edes kättä antanut. Minne olisi hänellä sellainen kiire ollut? Ja tuon toisen kanssa näin myöhään? Kummallista! Olisiko minun Selmani ? Mitä joutavia! Ei hän ole sellainen.

Hän tahtoi päästä sinusta, saadakseen minut RAHIKKA. Minä en ymmärrä! SELMA. Hän sanoi niitä herroja kosijoikseen ja pyysi minua neuvomaan, kumpi hänen oli ottaminen itselleen. Oo sitä ilkiötä! RAHIKKA. Sinä jouduit siis petoksen uhriksi.