United States or Equatorial Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Myöhemmällä tuli Inkerikin häihin. Monta juhlaa sai vielä Sormulan ja Pölkkypuron väki viettää toistensa luona. Vanhat vähitellen siirtyivät pois. Uusi sukupolvi kasvoi sijaan. Pentillä oli vanhoilla päivillään vain yksi suru: ettei voinut olla yhtaikaa Sormulassa ja Pölkkypurolla. Kumpaisessakin pidettiin häntä hyvänä liian hyvänä, sanoi hän itse. Hongat humisevat jo hovin Inkerin haudalla.
Kun se helpotti, jatkoi Sikke puhetta: Pentti on pyydyksillä ja Risto on ollut monta päivää Pölkkypurolla Leenan hierottavana. Tänään hänen pitäisi tulla kotiin. Miten sinä, Sikke, tulet toimeen näin yksin koko pitkät päivät? Enhän minä ole yksin, kun Risto on kotona ja hovin Inkeri käy melkein joka päivä ja Pölkkypuron pikku Sannakin tulee, kun vaan pakkaselta tarkenee.
Ainoa, joka vielä joskus sai hänet hymyilemään ja puhumaan muutaman sanan, oli Pölkkypuron pieni Sanna. Sannalle ei Risto koskaan ollut osoittanut nurjamielisyyttä. Ja kun Sanna istui Siken vuoteen ääressä ja lauleli, saattoi Risto tuntikaudet katsoa tuijottaa häneen. Viikot vierivät. Keväinen aurinko valmistelihe taittamaan talven valtaa.
Onneksi ei vanhan Samulin tarvinnut nähdä sitä surkeutta. Hän oli kuollut vuotta ennen... Juho ei enää tullut terveeksi. Pölkkypuron Leena, joka niinkuin tiedät, mummovainajaltaan on oppinut voiteita keittämään, koetti kyllä parastaan, mutta ei siitä paljon apua ollut. Haavat kyllä paranivat, mutta järki ei tullut entiselleen.
Ei Pölkkypuron Matti eikä Lieksalan isäntä enää elvy tälle elämälle.... Kunpahan tulisi jo tänä talvena, niin sitten se majuri näkisi... Kylläpä hänen sitten käskisi joutua! Ei ole kuin kaksi viikkoa kynttilänpäivään, ja se kuuluu jo olevan kevättä... Tyttöjen näin pakinoidessa alkoi päivä sarastaa.
Hän oli lähtiessään ottanut evästä mukaansa ja sanonut, että jos vilja näyttää kypsyneeltä, niin hän menee salon perillä olevaan mökkiin hakemaan leikkuuväkeä eikä tule kotiin, ennenkuin halme on leikattu. Seuraavana päivänä olivat Pölkkypuron lapset marjassa. He tiesivät hyvän vatukon kaukana metsässä ja päättivät mennä sinne kesän viimeisiä vattuja poimimaan.
Pölkkypuron Leena oli sinä kesänä ollut sydänmaalla Sormulan karjan hoitajana. Yksin hän ei olisi siellä suoriutunut, eläimiä kun oli susien tähden paimennettava. Hänellä oli sentähden ollut molemmat lapsensa mukanaan. Entinen tuttavamme Sanna oli silloin jo viisitoistavuotias neitonen ja Paavo oli roteva nuorukainen, joka ei yhtä sutta säikähtänyt.
Alkupuolen kesää oli Pölkkypuron Leena lapsineen taas ollut siinä toimessa. Pari päivää sitten oli toisesta talosta lähetetty karjanhoitajat. Pölkkypurolaiset olivat koteutuneet. Nytkös heinänteko alkoi sujua Sormulassa, kun tuli puolet lisää työväkeä! Siitä Pentti ja Inkeri juuri keskustelivat.