United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän ei päässyt elävin silmin näkemään isänmaatansa, mutta te pääsitte.
"Jaa minäkö", vastasi Hovilainen vitkallisesti. Jaa, minä tarkoitin, että yhdentoista aikana tulin rantaan, lahden pohjukkaan, ja tapasin Taavin". "No milloin te kallion edustalla olitte?" "Vähän jälkeenpäin kuin tuo vaimo". "Siis vähän jälkeen kymmenen, siis meni melkein tunti ennenkuin kallion edustalta elikkä niemen nenältä pääsitte siihen paikkaan missä Taavin tapasitte".
Sitä ennen tahdoin kuitenkin tulla vakuutetuksi siitä, ettei mitään erehdystä ollut tapahtunut. Minä varustin kuntoon sen laivan, jonka kanssa nyt olette tehnyt tuttavuutta, ja onnistuin pitemmän aikaa risteiltyäni pääsemään jäljillenne, mutta luonnonvoimat auttoivat teitä, ja te pääsitte pakoon.
Mutta minä sanoin silloin: 'Ei, kiitoksia poikani, tämmöisissä seikoissa olen minä ennenkin ollut. Ja niin risteilimme me yhä edelleen, emmekä toisinaan nähneet muuta kuin taivaan ja maan taivaan ja veden, tahdoin sanoa." "No, tokko milloinkaan pääsitte maalle?" kysyi sihteeri, maistaen lasistansa.
"Hyvä, Sir", vastasi hän verkkaisella tavallansa, "siinä on enemmän, kuin mitä olen tottunut juomaan, mutta minä en voi kieltää itseltäni iloa haastella teidän kanssanne. Näyttää siltä kuin vasta eilis-päivänä minun olisi ollut kunnia hoitaa teitä tuhka-rupulissa. Te pääsitte siitä mainion hyvällä tavalla, Sir!" Minä kiitin häntä tästä kohteliaisuudesta ja tilasin toddyn, joka pian tuotiin.
Suuri oli todellakin hauskuus sitä komentaa. Jaa, jaa, kyllä tämä on niitä ensimmäisen luokan laivoja. Mutta kyllä teidän kuitenkin kesti, ennenkuin pääsitte perille. Ennen me teitä odotimme. Ennen oli mahdoton ... jää oli kovaa kuin kallio, ja vaikea oli siinä nytkin tulla. Mutta lopulta minä kyllästyin odotukseen, ja kun ei tuullut moneen viikkoon... Niin, niin, sehän se on, kun ei tuullut...
Minä olin pysähtynyt mielenliikutuksissani; äkkiä kuulin keveitä askelia ja hän kiiruhti minua vastaan. "Hyvästi serkku Louis", sanoi hän ja ojensi kätensä. "Minä ajattelin juuri teitä", sanoin hänelle. "Isällänne ja minulla on ollut selvitys ja riita." "Jumalan kiitos", lausui hän. "Ainoa pelastuksenne oli, että pääsitte hänen luotaan. Vaan varokaa, sillä hän koettaa teille tehdä pahaa."
Siitä syystä, että juuri nämä asiat olivat sitä laatua, etten voinut enkä tohtinut niitä vieraille ilmoittaa, siitä syystä en olisi heille enempää kertonut, vaikka jok'ainoa heistä olisi luvannut paikalla maksaa minulle sataa puntaa! "Jatkakaa," sanoi puhemies. "Mitä sitten tapahtui? Kuinka maalle pääsitte?"
Kulkekaa, ihmiset, umpisilmin onnettomuudelle, elkää muistako suota, johon olitte uponneet, vaan ihanaa tunnetta, kun pelastuitte ja pääsitte sen reunaan ja riensitte ylös vaaran laelle. Kuinka monta kertaa olikaan meillä juuri niin! Minä tahtoisin antaa kaikille tämän elämänviisauden ohjeen. Muistatko, mitä me lastemme haudalta palattuamme päätimme?
Juuri häntä tapaamaan Pietari Kansleri lähetti minut tänne. Häntä? Mahdotonta, Olaf Skaktavl, aivan mahdotonta! Puhun silkkaa totta. Ellei hän vielä ole saapunut, niin ei mene pitkää aikaa, kun Ei, niin kyllä; mutta Teille on siis ilmoitettu hänen tulostaan? On. Hän lähetti minulle sanan. Siksi te pääsitte sisään heti, kun kolkutitte. Hst; joku ratsastaa tietä tänne päin.