United States or Angola ? Vote for the TOP Country of the Week !


Viina ja tupakit sekä muut talontarpeet kun aina loppuivat ja rahat olivat asioissa, niin täytyi taas lähteä velkamiehiltään puristamaan saamisiaan, että sai rahaa. Rahalla oli paljoa parempi ottaa kaikenlaista. Ja kun otti enemmän kerrassaan, niin sai kappaletta helpommalla, kuin vähittäin, ja varsinkin velaksi ottaessa.

Jos minulla nyt olisi Eriika Lindelia täällä, ajatteli hän itsekseen, niin tutkisimme tämän anthylliksen arkkiaatterin suurennuslasilla... Kukahan nyt auttanee häntä kirjoittamaan nimiä kasvien puikkoihin, kuka puristamaan kasveja ja selittämään Pliniusta? Kai tekee sen Kaarle... Kaarle Linnaeus pieni, erotukseksi suuresta, lisäsi hän huokaisten kaipuun ja mustasukkaisin tuntein.

Se, joka ei kykene puristamaan itsestään senkään vertaista, että sää luultavasti vielä hyvän aikaa pysyy entisellään, se vaipuu katselemaan jotain albumia, piirustusta tai maalausta, jota hän todellisuudessa ei katsele, tutkiskelee tapettia, katon koristeita tai ihailee näköalaa. Yksi vieraista ei ollenkaan yrittänyt peitellä. Se oli Björnholt.

Siinä kävellessään he näkivät piikatytön, Marin, seisovan nojautuneena puutarhan aitaa vastaan; hänet oli kyllä nähtävästi lähetetty iltakutsua viemään, mutta hän oli unohtunut taipaleelle lämmintä kättä aidan yli puristamaan.

Aivan hienoisittain ei siinä juuri käyttäydytty; nuotanainoa ja kirvesvartta puristamaan tottuneet kourat olivat luonnon hansikkaihin puetut ja tarttuivat lujasti kiinni kaikkeen, mikä eteen sattui; askeletkaan eivät olleet kuningatar Kristiinan tanssikoulussa opittuja, mutta rehellisesti ja reimasti siinä liikuttiin.

Samassa hän muisti pikku Yrjön ja hänet valtasi äkkiä kuuma, hätäinen kaiho päästä kotiin suutelemaan ja puristamaan häntä. "No no, Issa, malta nyt", sanoi Erland naurahdellen sitä kiirettä. Kotiin tultua heitti Lovisa päällysvaatteet päältä ja meni lastenkammariin, Erlandin mennessä omalle puolelleen.

Tämä viehättävä olento oli tuskin huomannut sen huutavan hukan, mikä hänen heikompaa puoliskoaan uhkasi, kun hän muitta aseitta kuin mitä luonto oli hänelle antanut hyökkäsi voitollisen gladiaattorin kimppuun ja kietoen hänen ympärilleen pitkät käärmeenkätensä hän kiskaisi tämän äkillisellä tempaisulla miehensä päältä, niin että tämän sormet vain jäivät puristamaan vihamiehen kurkkua.

Tapani istui nyt pöydän ääreen kuten ainakin työhön ja alkoi sommitella näppiinsä sitä lyijykynän palasta, mutta ei se ruvennut pysymään oikeassa asennossa, vaikka Maria sitä kolmeen kertaan asetti. Viimein kuitenkin Tapani rupesi puristamaan ihan hammasta purren ja alkoi piirtää A:ta. Mutta kynän puristuksen takia vapisi käsi että tuskin kynän kärki asettui paperille ensinkään.

Antti heräsi ja huomasi, että lamppuja sytytettiin salongissa. Bufettineiti seisoi pöydällä polvillaan ja sovitti lasia liekin päälle. Anttiin syöksähti vastustamaton halu mennä ottamaan neitiä molemmista käsistä kiinni, puristamaan kalvosista ja suutelemaan väkisin, niinkuin oli kotona tehnyt palvelustytölle. Mutta hän pelkäsi neidin suuttuvan. Hän odotti, että neiti laskeutuisi pöydältä pois.

Eero olisi tahtonut huutaa, mutta ei saanut ääntä. Silloin hän viskautui maahan ja itki, itki, niin että koko ruumis vapisi. Joku tarttui häntä hartioihin ja pudisti lujasti. Unentoreissa hän kysyi itseltään, oliko mahdollista, että tuo pieni käsi kykeni puristamaan niin armottoman kovasti. Silloin hän kuuli Oskarin äänen. Hulluko sinä olet. Uliset unissasi kuin mikähän. Anna olla!