United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Nora. Vai niin? Vai oli iso koira, joka juoksi teidän perästänne? Mutta se ei purrut? Ei, koirat ei pure pikku, kauniita nukkilapsia.

Ei enää haukkuni käy, herrani ruoska ei soi, ei pure, peljätä ei enää Lydian hirveä hurtta. koirien kauhistus, Kerberos kentillä maan. Tääll' olen kuopattu maahan mun herrani Scipion viereen. Kahden jo retkellä maan yhdessä näin levättiin, aina, kun ei levännyt minun herrani Lydian luona. Yhdessä käymme me nyt myös Manan kenttiä päin Pluton koiraa kohti mun ankaran herrani kanssa.

Santran iloinen luonto ei liioin pistoista välittänyt, jopa pisti vastaan kun sattui ja nauroi: pure vain äitipuoli, pure kylliksesi, sulla on enää lyhyt aika jäljellä! Hänelle olivat nuo puremiset oikein nautintoa, kun tiesi kuinka sydämestä ne tulivat ja että ne niin pian loppuvat, ja hänelle alkaa kokonansa uusi elämä. Kuinka kovin hän pitikin Valeestaan!

Siinä hän tapansa mukaan souti useampia kertoja edestakaisin, komentaen: »Vapa toiselle puolelle... Nyt saa antaa enemmän liimaa... Kerikää vähän, siinä on matalaa!» j.n.e. vapaherran tehdessä työtä käskettyä. Jänne oli se paikka, mistä otti, jos otti. Nyt ei kuitenkaan ottanut. Ei pure, sanoin, kun vene oli minun kohdallani, lähellä rantaa.

Mutta en takaa, etteikö tuo säyseä meripeto matkalla pure joitakin lampaita kuoliaaksi, jos sillä vain on aikaa panna leukaluunsa liikkeelle. Minun täytyy päästä tuohon Scyllaan, sanoi Vanloo. Fredrik, laske loorinkivene vesille! Haluatko tulla mukaan, Sigurd? En, tuhat tulimmaista, kapteeni, se ei käy päinsä. Sakari Jansen aavistaisi pahan olevan pelissä, jos näkisi minut teidän seurassanne.

"Ei mitään: ei se pure", lisäsi hän, kun naisemme pelästyneinä pakenivat nurkkaan. "Ethän sinä pure, vanha röyhetyiseni, vai kuinka?" jatkoi hän vielä hyväillen puhettansa, rakastettavana Joakimiin kääntyen.

Ei mitään pelkäämistä, minä vakuutan! Kerran ollessani pitkälläni näin vieressäni, kuivuneissa ruohoissa, rabarberien alla pienen pienet sysi mustat silmät. Hiiri! ajattelin, ja olin kavahtaa säikähtyneenä pystyyn. Mutta maltoin mieleni, kun muistin mitä juuri olin ajatellut: ei mikään elukka pure, ellei sitä ahdista, ellei se tunne olevansa vaarassa.

Yhtäkkiä hän oli kuulevinaan räätälin sanovan: »Pure pää poikkiJa Witt puri. Nyt oli Swartin vuoro hypätä ylös sängystä. Hän kirosi ja kiljui! Frits hypähti ylös vuoteelta ja Kalle rupesi kiireesti vetämään housuja jalkoihinsa, ja kun nyt kaikki muut olivat jalkeilla, makasi yksin ukko Witt vuoteessa, viatonna kuin äskensyntynyt lapsi, eikä ollenkaan voinut ymmärtää, mikä nyt oli hätänä.

Koira ei tapa repoo, Repo ei syö kissaa, Kissa ei syö hiirtä j. n. e." Eipä susi syönytkään. Meni akka metsään, Karhu tuli vastaan: "Tapa karhu susi! Susi ei syö koiraa, Koira ei tapa repoo, Repo ei syö kissaa, Kissa ei syö hiirtä, Hiiri ei pure nuoraa, Nuora ei lyö härkää, Härkä ei juo vettä, Vesi ei sammuta tulta, Tuli ei polta tukkii, Tukki ei lyö pukkii, Pukki ei mene kotiin."

Nyt, sanoi Athos, ottaen viittansa ja laskien hatun päähänsä, nyt kun olen temmannut sinulta hampaat, kyykäärme, pure nyt jos voit. Ja hän meni huoneesta, katsahtamatta edes taaksensa. Portilla tapasi hän ne kaksi miestä ja hevosen, jota he pitelivät suitsista.