United States or Suriname ? Vote for the TOP Country of the Week !
He olivat kaikki valmiit köyristämään selkäänsä ja alkamaan leikkuun. Mutta ennenkuin isäntä antoi käskyn työn alkamiseen, katsahti hän väkijoukkoon ja havaitsi siinä Puolamäen torpparin, sirppi kädessä. "Kas niin, herran terveisiä, Puolamäki," lausui hän ja riensi lyömään Puolamäelle kättä. Molemmat olivat kookkaat miehet, torppari yhtä arvokas muodoltaan kuin isäntäkin.
Samassa tuli Puolamäen isäntä ulos makuuhuoneestaan. Nuori rusthollari meni häntä tervehtämään. "Oho, niin varhain liikkeellä. Sitä minä nimitän virkuksi isännän aluksi," sanoi Puolamäki. "Ollaanko maanviljelyskoulussa niin varhaisia?" "Ollaan sielläkin, mutta vielä varhaisempia täällä.
"Emme arvon, paitsi Ivar, jonka päähän lienee mikä lennähtänyt, että hän niihin meni?" "Entäs Severin?" "Me vietimme iltaamme rannalla pakisten niitä, näitä. Mutta nytpä lienee vielä kolmatta tekeillä. Taivaalla näkyi kummallinen kajastus tuolla länsi ilmalla, olleeko tulipalo jossain. Pelkään ettei olisi meillä, vaan minun mielestäni antaa Puolamäki kuitenkin melkoisesti etelämpään."
"Mikset taloon ensin tullut? Tyttäresikin on siellä. Ja Ivar." "Ivar on täällä," vastasi tämä, kuin sotamies vääpelin huutoon. "Niin, mikset taloon ensin tullut" hän aikoi sanoa aamukahville mutta hän arveli, ettei Puolamäki siitä suurtakaan pitänyt, sentähden hän lisäsi "tytärtäsi tervehtämään?" "Tyttäreni menestyy arvaten hyvin emännän turvissa," vastasi Puolamäki tyvenesti.
Siis sovittiin niin, että Ivar ottaisi haltuunsa Tuominiemen ja muuttaisi sinne vanhempainsa kanssa. Mari ei kuitenkaan tahtonut, että Puolamäki, hänen syntymäkotinsa, joutuisi vieraille. Sen vuoksi päätettiin ottaa Puolamäki kartanon haltuun. Ja Mari piti jo ennakolta juhla-hetkinänsä, jolloin hän saisi Severinin kanssa käydä vanhassa kodissansa, sen taloutta ohjaamassa.