United States or El Salvador ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Puhukaa", sanoi Cassiodorus, "mutta säälikää naista, raakalaiset." "Mutta", nauroi herttua Pitza, "eihän hän tahdo, että häntä kohdeltaisiin naisena; hänhän on kuninkaamme." "Vaiti, serkku", torui häntä herttua Thulun, "hän on jalosukuinen, kuten mekin." "Ensiksi", jatkoi hän, "on sinun karkoitettava läheisyydestäsi Rooman prefekti. Hän kuuluu olevan goottien vihollinen.

NIKOLAUS PIISPA. Tuossa tuliastiassa, niin että minä sen näen Kas niin, nyt se palaa! Ja nyt, puhukaa, puhukaa! Tuhansien henki on kysymyksessä, joll'ette nyt puhu! Tuhansien henki! Avuksi! piispa kuolee! Norjan onni vuosisatojen halki; sen suuruus kenties ijankaikkisiin aikoihin! NIKOLAUS PIISPA. Ijankaikkisiin aikoihin! SKULE HERTTUA. Sielunne autuuden kautta, missä on Trond papin kirje!

"Se olkoon päätetty; vaan ensiksi täytyy minun puhua Margueriten kanssa." "Arvattavasti! arvattavasti! Puhukaa hänen kanssa illalla ja käykää minua noutamaan kun lähdette rautatielle. Lähdemmekö pikajunalla tänä iltana?" "Lähdetään tänä iltana." Oli jo myöhempi kuin Vendale luulikaan, kun hän pysäytti vaununsa tunnetun huoneen eteen Soho-Sqwaressa.

En ole huutanut teille, sanoin aivan likelle tultuani, saanko nyt puhua? Puhukaa vain, herra. Hyvää iltaa sitten, ja tässä on käteni. Hyvää iltaa, herra, ja tässä on minun käteni. Sen tehtyämme astuimme molemmat rinnatusten hänen koppelilleen, avasimme sen, panimme oven kiinni ja kävimme valkean ääreen istumaan.

Olkaa hyvä ja puhukaa omista asioistanne, vastasi Bertelsköld ylpeästi. Ei, suokaa anteeksi, minä olen sanonut isällenne ja isoisällenne totuuden, ja minä aion puhua suuni puhtaaksi teillekin. Minä luulen kreiviä ylipäänsä kelpo mieheksi, ja jollette olisi vihamieheni, te kenties olisitte ystäväni.

Minä, myös minäkin nyyhkytin, ja synkeä aavistus täytti sieluni. Mutta, voi Jumala! kuinka vähän vielä saatoin arvata kaikkea sitä onnettomuutta, jota se päivä meille oli tuova!" "Mitä sitten tapahtuikaan? puhukaa..." "Palatessamme oli mökki ilmi-tulessa. Katariina syöksi sisään pelastamaan lastamme. Minä taasen suojelin häntä kokoontuneelta kansalta, joka melusi ympärillä.

Kuulin, että olitte hävytön tuolla ulkona, ja sallin teidän tulla sisään, pikemmin ihmetelläkseni kuin kuullakseni teitä. Jos ette ole mieletön, niin menkää; jos olette järkevä, niin puhukaa lyhyesti; en ole nyt sillä tuulella, että voisin näin koppavaan sanakiistaan ruveta. MARIA. Tahdotteko nostaa purjeenne, herra? Tässä on reitti.

Maalla ja kaupungissa elävät kansan keskellä ja tekevät itsensä rakastetuiksi niin rauhan kuin sodankin aikana. He eivät ole sortavia herroja, vaan isällisiä johtajia, vanhempia veljiä. Kunnia Bern'in aatelistolle!" Jonkun aikaa karhu jo oli mörissyt uhkaavalla tavalla. Kirschoff vihdoin kärsimätönnä vastasi: "Puhukaa muutamain puolesta, vaan ei kaikkien.

Vanhus pani portin taas lukkoon ja saattoi Feliks'iä tilavaan, hyvin varustettuun huoneeseen. No puhukaa, hän sanoi. Mitä ruhtinaalta tahdotte? Ei mitään häneltä, vastasi Feliks, tahdon vaan hänelle ilmoittaa, että hänen rikkautensa, ehkäpä hänen henkensäkin on tänä yönä vaarassa. Vanhus pelästyi, vaan pudisti epäluuloisena päätään. Mahdotonta! hän sanoi.

Tulipalon jälkeen pelkäsivät hänen lapsensa, että tapaus saattaisi horjuttaa hänen terveyttään. »Puhukaa minulle kaikesta muusta, mutta ei minusta itsestäni», hän sanoi. Eikä hän vanhanakaan mielellään kertonut henkilökohtaisia muistelmiaan. Emersonin havaittavalla täydellisyyden rakkaudella ja toteuttamisella on miltei poikkeuksellinen luonne. Mutta hän oli altis myöskin inhimillisille tunteille.