United States or Tajikistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Oletteko suurempaa puuta nähneet?" kysyi tienosoittaja riemuten. Lappalaiset riisuivat porot.
Te olette tappaneet näitten miesten porot, sanoi Mikko tuimasti ja samalla päättävästi. Siksi me vangitsemme teidät ja lähetämme nimismies Nyströmin haltuun. Sanokaa heti, aiotteko vastustaa vai antaudutteko sovinnossa. Eräs lappalaisista oli puolta päätään pitempi toisia. Tämän veret näkyivät kiihtyvän. Hän kääntyi Venäjän herran puoleen ja venäjänkielellä nähtävästi sanoi mistä oli kysymys.
Orjana hän oli nähnyt vaimon olevan kaikkialla, missä oli samoillut, mutta kuitenkin liikutti häntä enimmin Aikynin kohtalo. Porot seisoivat jo valjaissa, kohta oli lähdettävä. Mirgan oli metsästämässä. "Tule, Aikyn! Maksan Mirganille kolmekymmentä poroa lunnaiksi sinusta, niin pääset vapaaksi. Osto-orjansa olet, etkä vaimonsa. Tule, Aikyn! Ystäväsi, nuorukainen, seuraa minua.
Päästyään valjaista porot heti alkavat kaapia pois lunta etujaloillaan päästäkseen jäkälään käsiksi. Sitten Lappalainen virittää tulen, panee padan tulelle ja täyttää sen lumella saadakseen keittämiseen tarpeellisen veden. Mutta olihan kauppiaan puolison myös pidettävä huoli siitä, että pikku Mariakin saisi jotakin ravintoa, ja hän käski sen vuoksi Maggan nostamaan lapsen kätkyeestä.
Puhuvat kieltä, jota minun oli vaikea käsittää; laulavat kauniita lauluja ja kertovat tuhansia tarinoita. Joka vuosi siirtyvät he yhä tännemmäksi; ensi kesänä tulevat he jo tälle paikalle. Huu! he hävittävät meiltä sammalet ja ryöstävät meiltä porot. Mennään pois! huusi lappalais-eukko. Onko heitä paljon? kyselevät miehet. Paljon, paljon; aina enemmän tulee heitä, mitä edemmäksi menee.
"Pue päällesi, sanon minä, ja älä herätä ketään." "Luuletko että ehdimme perille?" kysyi Lind, kun Jaampa tuli kahdella porolla. "En tiedä. Voimmehan koettaa. Kaikissa tapauksissa ehdimme hääjuominkeihin." Porot hypähtivät syrjään nähdessään koiran. "Tuossa on Kaaro, Kaaro on murhattu!" sanoi Lind. "Minä sen tapoin, se hyökkäsi päälleni."
Sitten luuli Aslo hänet oikein käsittäneensä ja virkkoi: Ilakoit kanssamme, leikkiä lasket. Tosia totisia puhun. Sano suotta puhuneesi ja tule kerallamme, niin valjastamme porot ja lähdemme yötä myöten pyyhkimään. Niin on, kuin sanoin ... lähtenette ensin papin luo, niin sitten tulen. Syntyi pitkä äänettömyys. Sitten virkkoi Aslo surunvoittoisella äänellä: Ei ole sinusta mieheksemme.
Ja hän aivan julisti: »Niin että minä Beliaalissa väkevöitin kansan sanalla, sillä minä suitsin ja satuloin sanan niinkuin sotaorhin, jolla Beliaalin miehet karkaavat niinkuin Herran Seebaotin nimessä, sitä kavalasti toimivaa viisautta vastaan, etteivät sen työt pääsisi hiljaisuudessa nousemaan näkyviin, niinkuin pöröt pimeydestä päivän valoon.
Porot juoksi, sorkat paukkui, tierat lenteli tuliset. Hiiet nostatti näkyjä, pahat pahoja kuvia. Korpit koikkuivat perässä, eellä lenti lemmottaret, suolta kuului suuri huuto, metsästä paha meteli. Tulit he ukon tuvalle valkehina ja vapisten. Haastoit ankaran asian, lausuit ouon lausehensa. Kysyit oppia ukolta.
Mieli muuttui äkkiä melkein kevyeksi; nyt hänen oli oikein hyvä olla. Hän oli päässyt raskaan taakan painosta. Palvelijoita kuulusteltiin. Minä tosin tyhjensin eilen porot hellasta. Mutta minä ne panin rautaiseen poroastiaan, niinkuin ennenkin, sen voi palvelustoveritkin todistaa, ja liiteriin kun vein, panin vielä kannenkin päälle ja siitä ei tuli mihinkään mennyt , toimitti kyökkipiika.