United States or Faroe Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kummastuksekseni kuului sieltä koiran haukkumista. Minä menin ylikertaan. Helldorfin perheessä rauhoittuivat aina levottomasti tykyttävät suoneni. Suuri riemu kohtasi minua siellä. Herra Helldorf ojensi minulle molemmat kätensä, Gretchen syleili polviani ja pikku Hermann istui lattialla sätkytellen jalkojansa ja pyrkien syliin.
Kala seuraa mukana kelluen vatsa ylhäällä minua kohti siihen, missä seison polviani myöten vedessä. Ennenkuin se ehtii luiskahtaa ohi, nostan sen siitä koukulla jalkaini juuresta ja kahlaan maihin. Siiman höllentyessä on perho irtautunut sen suupielestä. Sen lujemmassa se ei ollut. Jokin potkaisu ja pyörähdys ja se olisi voinut päästä.
DOLORES. Mitä teette, hyvä herra? RAFAEL. Notkistin polviani tämän kuvan edessä; notkistan polviani teidän edessänne. DOLORES. Mikä mielijohde! Lieneköhän tuo hullu? RAFAEL. Hullun kurilla teihin rakastunut, kaunis tuntemattomani. Ah! RAFAEL. Joka vaan kerta on teidän silmiinne katsahtanut, se on iäksi lumottu. DOLORES. Mutta hyvä herra, minulla ei ole etua... RAFAEL. Tuntea minua?
Mutta jos tulen pakoitetuksi siihen suunnattomaan kauhistukseen, että täydyn käyttää sitä murhaavaa rautaa, niin suokoon Jumala minulle voimaa survaista se omaan rintaani, että minä puhtaana ja viattomana voisin notkistaa polviani Hänen istuimensa edessä ja tavata kunnioitetun äitini taivaassa.
Te nuoret, tehkää työt, jos jaksatte. Vanhuksen voimat eivät pitkälle riitä. Polviani niin vapisuttaa, paneun kamariin levolle. Tule sanomaan, Anna, jos jotakin kuulet. 5:s kohtaus. ANNA yksin Kuin kevätkukkana lasna ma leikin kotoisten koivujen alla. Tuoksuva tuulonen huojutti heinää, täytenä tähkät taipui. Tuulessa tuutien kotipihan koivut illalla unehen vaipui.
"Ovat kyllä! etkö ole nähnyt niitä ennen? saamme kohta nähdä niitä kylläksemme; ... vaan näetkös, minä patikoin lumessa ja hupsahdin välistä polviani myöten siihen ... ja nauroin!
Heidän kanatarhassaan on fasaaneja, mutta niitä ei syödä, sillä he luulevat, että jokainen syöty fasaani jouduttaa Rooman vallan loppua. Toisen kerran tapasin tytön puutarhassa vesialtaan luona, kädessä tuore oksa, jonka hän pisti veteen, sitten sirotellakseen sillä pisaroita liljojen lehdille, ikäänkuin vispilällä. Katsopa polviani.
Minä en taida polviani taivuttaa, ellen tunne kunnioitusta; minä en taida puhettani väärentää. Isänne kammoo minua kuin kapinoitsijaa, ja vieläkin enemmän: kuin tyttärensä rakastettua; minä en ole hänessä loukannut niin kovin valtiomiestä, isänmaan ystävää, kuin isää, joka on mustasukkainen ainoan tyttärensä rakkaudesta. Mutta, Roosa, eikö minulla sitte ole mitään oikeutta olla mustasukkainen?
St. Scholastica, Helmikuun 10 p. Minä olen ollut kuukauden päivät luostarissa. Siten oli ensimäinen koetus-aikani ohitse, ja minä puettiin noviisin valkoisiin vaatteisin. Koko veljeskunta oli kokoontunut kirkkoon, kun minä notkistin polviani priorin edessä ja hän kysyi minulta juhlallisesti, luulinko minä jaksavani kantaa sitä taakkaa, jonka aioin sälyttää hartioilleni.
Ennemmin kuin panen kunnialliset jalkani taas hänen pöytänsä alle ja lämmittelen polviani hänen uuninsa edessä ennen tahdon kuolla nälkään tai viluun, kuolla maantiellä aidan takana..." Kynttilä, jonka vanhus taas oli sytyttänyt, oli palanut loppuun; viimeinen liekki sammui sihisten jalassa. Lehmuksessa suhisi yötuuli ja pyöritteli kuivia lehtiä kalisevia ikkunan luukkuja vasten.