United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !
Esihin nyt Tuomas astui lausuin: "Suloisinpa onkin tämä vala Eikä totta työläs täyttääksemme. Miksi emme, ollessamme orjain Arvoss', eikä poikain, täältä menneet, Muualt' onnee etsimään ja leipää? Siks' ett' ero oisi raskas ollut. Toinen toistaan tahtonut ei jättää. Mekö maailmalle hajoisimme, Niinkuin teerenpoiat metsikossa, Joille metsästäjä murhaa miettii?
Nyt tulivat tupaan meluten ja hauskasti suuta piesten lampaanlihan syöjät. Kerääntyivät kohta asiantuntijoina, ihastuneina tappelevain poikain ympärille kiillottelemaan: »
Hän kirjoittaa, että viljan vapaa tuonti Alankomaihin lakkasi 25. päivänä viime lokakuuta ja että, vastoin kieltoa, eräs viljalastissa oleva ruotsalainen kauppalaivasto, tukholmalaisen kauppahuoneen Årströmin ja Poikain omistama, lokakuun 26. päivänä oli purjehtinut Zuiderseehen. Minä surkuttelen teitä, ystäväni; sillä te tiedätte, kuinka kateellisia hollantilaiset ovat maanviljelys-eduistaan.
Pappa tuli kotiin, kulki oman kamarin läpi poikain kamariin, katsahti sohvalle, tuli kaapin luo, otti sieltä sisä-takkinsa ja meni jälleen omaan kamariinsa. Silloin Gabriel heräsi ja kavahti ylös.
Niin vanha mies kuin minä olenkin, olen kuitenkin nuorena syntynyt. Ja muutamia vuosia syntymäni jälkeen pantu kouluun. Minä olin »parempain ihmisten» lapsi eli, toisin sanoen, vahtimestarin poika. Siitä syystä ei minun tarvinnut kouluun tullessani tuntea kirjaimia, niinkuin köyhäin poikain, jotka pantiin kansakouluun. Minä pääsin Tant Fiinan kouluun.
Sinne päästyään hän heittäytyi pehmeälle nurmelle selälleen. Mutta hän ei ennättänyt mitään ajatella, sillä hän huomasi samassa että pojat olivat tallin luona. Vihtori oli kasvoiltaan kamalan näköinen ja ruoski hurjasti Liinua sitolkkahihnalla. »Mitäs nyt hulluttelet?» huusi Hanna, juosten avopäin poikain luo.
Jouko näki muiden poikain poistuvan sill'aikaa, kun yksi heistä teki jotakin temppuja kiven ympärillä. Poika otti oman veitsensä ja muiden poikain veitset, sylkäisi teriin, pisti ne maahan kiven ympärille ja loihti jotakin hiljaisella äänellä.
Kuka se on, joka luulee olevansa parempi kuin minä?» huusi poikain joukosta Talvikosken Köpi, joka hevosta hurjasti mäntäten koetti saada sen menemään murroksen yli. Kopin isä, Hermanni, oli myöskin vahtijoukossa. Kuultuaan poikansa äänen kiirehti hän metsästä tielle. Ennen ei ollutkaan lähdön kiirettä pitänyt. »Onko se Köpi?» kysyi tunnustellen poikansa ääntä.
Mut tänä aamuna miks sädeharppuas soittavan kuulen sormien vieraiden, kuoleman sormien, nyt: oi, Kevät, kerran saat käsin täysin taas sinä maille, mutta, ah, poissa ma oon, poiss' olen mullassa maan, poikain lauluun lehdossa ei minun ääneni yhdy, neitojen leikkejä ei silmäni seurata voi, kun kevätnurmella piirissä valkein harsoin ja hunnuin vinhaan karkelo käy, taikka kun solmeavat tyttöset kukkaisseppeltä leikin sankarin päähän, poikasen päähän ken voiton ja kukkaset vei.
Sanokaas minulle: mitkä ovat Sepeteuksen poikain nimet? TIMO. »Minä ja sinä yksi, Keskievarin Antti ja Jussi toinen; kuinka monta meittiä ollaan?» kysyi minulta kerran Loimaan mies, ja samoin kysyn minä kanttoorilta nyt. JUHANI. Timo hillitköön leipälaukkunsa. Niin, herra kanttoori, mitkä olivat Sepeteuksen poikain nimet? Se on kysymykseni; kuulkaat päälle, pojat!