United States or Montenegro ? Vote for the TOP Country of the Week !
Joki, jonka vartta naiset astuivat jos matkaa olisi ollut pitemmältäkin, ei totta Hänen Majesteettinsä olisi hevosia tilannut oli jäätynyt, ja sen peilikirkkaalla pinnalla myllypadon alapuolella pyörähteli muutamia luistelijoita. Ne olivat nuoria upseeria ja hoviherroja.
Olisi tehnyt mieli puhua pitemmältäkin rovastin kanssa, vaan ilmankin oli mielestään viipynyt liiaksi kauan poissa leivontapirtistä, missä kymmenen akkaa hääri leivoksien kanssa, jotka piti olla jo heti puolenpäivän jälkeen valmiina kaikki, sillä piispan joukon tiedettiin tulevan jo tänä iltana.
Iivana näet tapasi nyt äkkiä toista asiaa, kysäsi selän taakse sinne: Entä hevonen se?... Tarkoitan, omasiko on?... Eh? Ropotti myönsi, mutta samalla selitti: Hevonen tää... Sen entisen Perkjärven Torikan ... sen Heikki Torikan tamman varsa hän on ... tää ruuna, mutta... Hän olisi puhunut asiasta pitemmältäkin, syvällisesti, jos ei olisi se päässä pidettävä pökertynyt. Mutta se tuo taas.
Tulkaa nyt sitten edes takaisin, milloin näitä maita kuljettekin, sanoi isäntä, turhaan koetettuaan heitä pidätellä. Olisi niin hupaisaa vanhan ystävän pojan kanssa puhella vähän pitemmältäkin. Tulen, minä tulen ehkä piankin, ja silloin minä teille oikein juurta jaksain todistan, että se vanha pakanuus, se se vasta oikeata kristillisyyttä onkin.
Niin suuressa joukossa kun kuletaan, niin aina siinä puhellaankin jotakin jollei vaan ole vastatuuli soudettavana, sillä silloinhan sitä ei jouda työltään rupattelemaan. Lähellä kulkevain venekuntain kanssa tavallisesti haasteltiin, vaan tuon tuostakin hihkastiin sana ja kaksi ja väliin pitemmältäkin johonkin ulommaiseenkin veneeseen.
Saarnaa seurasi pitemmältäkin, mutta Yrjö ei ruvennut sitä kuuntelemaan. Hän painoi lakin päähänsä ja läksi ovesta ulos. Veri kiehui suonissa semmoisella ilveellä, ettei hän enää vilua paljon tuntemat. Satoi niin paljon kuin taivaasta alas mahtui. Mutta hän astui vaan verkalleen ja antoi uhalla vaatteensa kastua niin, että vesi niistä juoksi virtanaan.
Kuinka mitä seuraa? hoki ukko, veti pikilankaa ja vuorostaan kysyi: Kuin ei mitään seuraisi?... Jokaisesta asiasta aina jotain seuraa... Eh? Ja hän ryhtyi pitemmältäkin sitä asiaa valaisemaan: Vot, esimerkiksi Aleksei Aleksejevitsh... Smirnoff tarkoitan... No mitä sitte? tarttui Iivana ja tenäsi: Mitä sitte, jos Aleksei Aleksejevitsh?... Smirnoff tarkoitan? Eh?
Jussi Partanen ripusti rukkasensa naulaan, istahti riuskasti, ojensi jalkansa ja venytti pitkät pieksunvarret suoriksi, kysyen: »Mitä sitä tälle Kaisalle nyt oikeastaan kuuluu?» Kaisa kertoi kuulumisia pitemmältäkin. Sill'aikaa korjaili Jussi Partanen kintturemeleitään, ja kun Kaisa oli lopettanut sanoi hän Turtiaiselle: »Kyllä se on tuo hylkeen raani sitä oikeata kengänvoidetta.
Puhetta punousi pitemmältäkin. Eero kun oli maalainen ja nuori, niin hän oli hieman ujo ja arka, ja sentähden olivat talon neitoset, pääkaupungin ilmassa kasvatetut, aina toisinaan vähin veistelleet hänen kömpelyyttään, mutta pitivät muuten paljon hänen suorasta luonteestaan.
Mielelläni olisin nähnyt pitemmältäkin niin autuaallista unta, waan se ei käynyt enään laatuun, sillä olinhan nyt walweellani. Minulla pysyi uni mielessäni, ja rupesin aawistamaan, että lapsi on kuollut. "Oletteko jo käyneet tuwassa?" kysyin ukolta. "Eikö mitä; mitä minä siellä olisin kännyt", wastasi ukko huolimattomasti. "Katsomassa wieläkö lapsi elää", sanoin hänelle.