United States or Japan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei tiedä aikakirjat, hän saiko muuttumaan teollaan uljahalla asiat Suomenmaan; vaan hämmästyipä kyllä läheinen maailmans', Karl Lagerbring, Toll marski ja Piper kreivi kanss'. Rantsilassa riemu raikui, leiriss' oli juhlan vietto; voitost' oli Siikajoen tullut Cronstedtille tieto; eri seurueissa juotiin isänmaalle rakkahalle, onnen ensi koittehelle, palanneelle kunnialla.
Gyllenborg on katkerin vihamieheni; Piper samoin; Lovisin horjuu, ja paljon on Hastferillakin sanomista. Mutta kaikki on viime lopussa kuninkaan itsensä vallassa, ja jos hänelle saadaan toteen näytetyksi, että Bertelsköldin perhe on uudistanut holhooja-ajan ylellisyyden Mainiemessä, niin on tämä viimeinen äärettömän omaisuuteni jäännös peruuttamattomasti hukassa.
Nyt löi iso seinäkello kahtatoista. Piper nousi istuimeltaan, mutta kuningas antoi runoilijalle merkin, että tämä jatkaisi: "Näin lausuu Venus: käske Vulkanusta pian; on panssar rikki, siveys on saanut vian"... Vielä kerran kajahti riemuhuuto kajahti kerran viimeisen vastaukseksi runoniekan pilanteolle.
Ja teidän luvallanne loppuu runo näin: Ei tiedä aikakirjat, Hän saiko muuttumaan Teollaan uljahalla Asiat Suomenmaan, Vaan hämmästyipä kyllä Läheisin maailmans, Karl Lagerborg, Toll marski Ja Piper kreivi kanss. Enempää ei hän virkkanut enkä minäkään. Näimme vielä Suomen pankin talon, Valtioarkiston, Säätytalon ja poikkesimme siitä vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talolle.
Paitsi sitä pahoittaisi se monta, jotka ovat vanhemmat palveluksessaan, jos hän tulisi ennen aikojaan vedetyksi muiden edelle." "Kreivi Oxenstjernan ylentämisestä ei olisi kukaan tyytymätön", vastasi kreivi Piper, "sillä hänen sukujuurensa on vanhimmista ja etevimmistä aatelisperheistä ja paitse sitä on hänellä etuisuus olla sukua teidän majesteetillenne."
Kun hän kerran tarkasti muutamia rykmenttiä ja vaipui siinä syviin mietteisiin, niin kysyi valtio-neuvos Piper, joka seisoi hänen vieressänsä, hyvin hiljaa: "Mitä miettii, Teidän Majesteettinne ja on niin totisen näköinen?" "Ah," vastasi nuori kuningas yhtä hiljaa, "minä ajattelin, että olisin itse kyllä kelvollinen käskemään näitä uljaita poikia, olemattani itse akka-vallan alaisena."
Sai kierron kiertäneeksi, uus näky nähtihin: hän kintahat ja miekan ojensi takaisin, loi katseen, josta poissa ol' leikki, muihin päin, taas hiljaisuuden päätti, suvaitsi virkkaa näin: »Saa Lagerbring nyt saattaa armeijan tietohon, ett' armoss' asu Kaarlen meill' yllä ollut on. Toll marski, kreivi Piper, ma teidät velvoitan todistajiksi työlle tään hetken korkean.»
Kreivi Piper, Kaarlen ensimäinen ministeri, sotamarsalkki Rehnskjöld, kenraalit Lewenhaupt, Schlippenbach, Rosen, Stackelberg, Creutz, Hamilton ja 59 korkeempaa upsieria, joiden seassa eräs Württenbergin prinssikin ja 18,700 miestä oli Pietari Suuren voitto tässä tappelussa, jonka pääjohtaja hän itse oli ollut. Pietari oli iloinen. Suuren urhollisuuden oli Martta tässä tappelussa osoittanut.
Hänellä kuulijoita on kolme kaikkiaan: Toll marski, Piper kreivi, Karl Lagerbring, ne vaan. Kuningas silloin virkkoi, vakaana lausui näin: "Suomessa armeijamme käy yhä taaksepäin; toiveemme Klingsporista on tyhjiin rauennut, ja Viapori mennyt, se pylväs kaatunut." "Olemme ilmestykseen turvanneet yhtenään, pää-enkeli vaan viipyy, sit' ei näy vieläkään.
"Suopiko Teidän Majesteettinne minulle vapauden ajaa asiata?" kysyi Piper kiireesti. "Minä panen pääni pantiksi siihen, että Teidän Majesteettinne lyhyen ajan sisässä pitää oleman julistetun itsevaltiaaksi kuninkaaksi." Kaarle vähän kummastui, mutta ei kieltänytkään, Siinä oli kylläksi viekkaalle valtio-neuvokselle.