United States or Morocco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Arentimies, joka istui kasvot niittyjä kohti, tupakoi rauhallisesti. Kenelm veti muutamia haikuja piipustansa, laski sitten piipun pois ja loi katseen tyttöihin.
Ja se on niin imehellistä niiden, innostui Jaakko Jaakonpoika sanomaan ja otti piipun suustaan, niin imehellistä, että vaikka olis omaisuutensa kuinka perinyt tai itse koonnut, niin ne pitävät sitä aivan niin kuin varastettuna ja väärin saatuna! Se on vähä imehellistä se.
Ainakin näkyi pari riviä valkosia hampaita huulien väliltä sill'aikaa kun silmät supistuivat ja himmenivät. Hän nosti toisen kätensä sarkaleningin kaulukselle, avasi pari hakaa ja, kääntyessä puoleksi tohtorin puoleen, kysyi hän: Missä on lapsi? Hra Jansen astui askeleen eteenpäin, mietiskeli hetken aikaa, pisti piipun taka-taskuunsa ja sanoi lyhyesti: Hyvä; sinä voit jäädä.
Omer'in, joka osasi käyttää kaikki hyväksensä ja saada iloa siitä. Hän hohti, ikäänkuin hänen tuolinsa, hänen ahdashenkisyytensä ja hänen jalkojensa kankeus olisivat olleet eri osia jossakin suuressa keksinnössä, joka enensi piipun hekumaa. "Minä näen enemmän mailmaa tästä tuolista, voin vakuuttaa teille", lausui Mr. Omer, "kuin milloinkaan ennen sen saatuani.
Vaivaanko minä herra kreiviä, niin panen minä piipun pois, sanoi Berndtsson, kun vanha kreivi yskähti. Ette maarkan, ystäväni, minä kärsin varsin hyvin tupakansavua, enkä huomaa sen minua millään tavalla häiritsevän ... jatkakaa vain.
Sieväst' oiti hän pois pani piipun ja, astuen vastaan kenstinä käytökseltään, suuteli tyttösen kättä. Haastelias alun ei tuo arvon herra tok' ollut, suu vain lieheellään hän helläst' iskevi silmää.
Hän käveli nyt tietä edespäin; silloin sattui hänen jalkansa johonkuhun pimeässä, ja tietämättä minkätähden kumarsi hän alaspäin ... se oli yksi piippu ja sen erinomaisesti muokatusta puupesästä tunsi hän Uotin piipun. Ukko mietiskeli nyt hetken ja kääntelihen monille tahoille, havaitaksensa pojan jälkiä; mutta lumi oli ne kaikki varsin peittoon lakaisnut.
Kuin hän oli hetkisen aikaa kuljeksinut puutarhassa ja haistellut puiden keltaisia ja ruskeita nuppuja ja esille pilkistäviä lehtiä, tuli koko seurue portaille. Strand oli sytyttänyt piipun, Fonn sikarin.
Varmaankin on mennyt metsään. Ilma on kaunis ja matka ei erittäin pitkä; ei lie haitaksi, että minäkin vähäsen liikun." Ukko nousi, kopisti piipun, pisti sen taskuun ja läksi matkalle. Kylässä kysellen, oliko joku nähnyt Rietrikin, sai tietää hänen menneen metsään päin.
Jokainen sen kyllä oivalsi, ett'ei piipun omistaja liene mikään loistava mies, koska piippukaan ei ollut loistava; mustunut, nokinen, visasta tehty niverä-piippu oli se, mutta se olisi tietänyt niin paljon asioita, jos se olisi osannut puhua olisi tietänyt senkin, jota nyt juuri olisi tahdottu tietää. Usein muistui Maunolle Mari ja Jaakko mieleen.