United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !


Isännät kuorsasivat kuin paarmat puutuopissa; emännät torkkuivat, Matti ja Karen siirtyivät likemmäksi toisiansa; rengit ja piiat myöskin vaikenivat, ja kohta oli koko talo päivällisunen helmoissa. Emäntä heräsi ensin ja silloin oli jo ihan pimeä. Hän otti puhumalla tulen liedestä ja sytytti kynttilät. Isännätkin heräsivät vähitellen, ja kohta oli koko väki liikkeellä.

Laulaisinpa, taitaisinpa, Kellittäisin, kehtoaisin, Kun emännät voita toisi, Isännät sianlihoa, Pojat tuoresta kaloa, Piiat pikkuisen olutta; Sill' ei suu sulotta soita, Kulkku kuitta kukkuele, Kieli keitinpiirasitta, Mieli mustitta mesittä.

Nuoret piiat heittivät joutavat koristukset puvuistaan pois, eikä renkipoikia enää tavattu iltaisin korttia lyömässä. Hanna kertoi muutoksesta isälleen. Iisakki hymähti: "Semmoistahan se on aina ennenkin ollut", sanoi hän. "Jonkun viikon ne ovat totisia, mutta ennenkuin käki kukkuu, ovat he entisenlaisia. Ne parannuksen teot eivät ole sydämestä lähteneitä. Jospa heidän mielensä muuttuisikin!"

Isäntä istui hiljaa pöydän päässä katsoa tuijottaen edessään olevan kaljahölkin uurretta; rengit sivuseinän rahilla ja piiat karsinapuolella näyttivät kilpaa lukevan oksan kohtia lattiapalkeista, mutta kaikki olivat he ääneti, kuin kirkossa. Viimein tuli Riitta takaisin tupaan ja pyysi piika-Leenan nyt arkustaan tuomaan sen "Kallen antaman esiliinan."

Ennen kuin sen poika ties ja ennen kuin ties tyttökään, astuu sisään talon väki, tapaa heidät sylikkään. Siitäkös nyt touhu nousi. Kuka, mistä, kulkija? Isä etsii piiskanvartta, äiti huutaa pappia! Tyttö itkee, rengit nauraa, piiat vilkkuu, virnottaa yleisessä hälinässä poika ulos puikahtaa.

Jopa vaan tytöstä tästä Piiat tuumoa pitivät, Sekä piiat, jotta poiat, Miehet mieliä pahoja, Sekä siirtivät sisaret, Jotta langot laittelivat, Heimokunta herjaeli. Noin ne luuli luppakorvat, Ajatteli arpinaamat; Tämän piian pilkan saavan, Häpiähän häilähtävän Koiterehen kuolevani, Kaatuvan kalojen syöä.

Paavolassa oli aivan toisenlainen elämä, kuin ennen. Kukaan ei lukenut väen tuvassa. Rengit ja piiat olivat menneet kylään tanssiasia viettämään. Isännän kammiosta kuului hirveää melua. Siellä istui isäntä pöydän ääressä, muutamia juopuneita ukkoja ympärillänsä. "Kuulehan, ystäväni!" lausui Marttilan vanha setä, laskien kätensä isännän kaulalle. "Sinusta on tullut kumminkin jo mies.

Onnea he siis sydämensä kyllyydestä toisillensa eron hetkellä toivottivat ja käsien puristuksista ei tahtonut ensinkään loppua tulla. Kun olivat vihdoinkin eronneet, meni Elsa tuon suuren kauppiaan pihaan ja kyökkiin, jossa paikoilleen jääneet piiat olivat häntä vastaan-ottamassa. Siinä remakka syttyi, kun Elsa kyökkiin tuli, sillä hän oli joukon kaunein.

Kölliskö avasi kontin, lappoi leivät, lappoi kalarasiat aitan permannolle sillä aikaa kuin piiat laskivat piimää leileistä kaksikorvaisiin puutuoppeihin. "Miten siellä niityllä syödään, kun ei ole pöytää eikä tuolia?" kyseli Aappo. "Kas näin", vastasi Aaro, heittäytyi permannolle istumaan, otti hienoksi leivotun reikäleivän, alkoi sitä ympäriinsä jyrsiä ja muut tekivät samoin.

Kalle vihelsi, kaksi piikaa tanssi keskenään, kolmas paimen-Antin kanssa. Esterin tultua piiat syöksyivät ulos kuin pakoon. He olivat saaneet sen käsityksen, että Esteri ryökkynä on kaupungissa muuttunut ylpeäksi ja ankaraksi, ja siitä oli ollut paljon heidän kesken puhetta. Mutta Kalle istui paikallaan ja muutti säveltä.