United States or Malawi ? Vote for the TOP Country of the Week !
Notkot selkämän sivulta On jo pelloksi perattu; Suuret kuusikot kumossa, Joiss' ennen oravamiehet Viettelivät viikkokauet; Niin on pisimmät petäjät Kaikki kankailla kaaettu, Niiss' on pytingit pihoissa. Kuss' ennen kuret munivat On nyt aumat oivalliset, Kussa ennen peurat poiki Niiss' on suuret nurminiityt. Sitä myöten silmät suuret Kuin on otsakin leveä."
Mutta samalla peurat jostakin syystä, mitä hän ei voinut käsittää, äkkiä hypähtivät, seisahtuivat silmänräpäykseksi ja porhalsivat heti sen jälkeen yhtenä rykelmänä suoraan häntä kohti. Ei viipynyt kauan, ennen kuin hänen pyssynsä paukahti. Lauman etunenässä juokseva peura kaatui hengetönnä lumihangelle. Nyt Antti nousi seisomaan ja päästi suuren huudon.
Elämä Siperiassa on alituista taistelua ja vajavaisuutta, kylmän ja nälän kanssa kamppailua. Ihmisten hengitys muuttuu silmänräpäyksessä miljooniksi jääneuloiksi, ilmaa liitelemään. Peurat rientävät metsiin tahi tukkiihevat toinen toisensa viereen, siten toistaan lämmittääkseen. Korppi, tuo musta talvilintu, ainoastaan halkaisee ilmaa raskaalla lennollaan.
"No nyt Pekka on täällä tuossa paikassa", sanoi Antti, ja heti samassa Pekka tulikin raahaten suurta sutta, jonka hän huolimattomasti viskasi lumihangelle sanoen: "En päässytkään peuroja lähestymään ampumamatkalle, vaikka kaiken päivää yrittelin. Lopulta olin jo melkoisen lähellä, mutta silloin tämä peijakas hiipi luo ja säikytti peurat pois.
Hän kierteli heitä kuin tiikeri kierteli peuraparia siinä kuvakirjassa, joka oli aina ollut vanhan pappilan lastenhuoneen pöydällä. He lapset kyselivät huolestuneina mammalta, hyökkääkö se peurojen kimppuun vai ei, ja vaikka mamma lohdutteli että kyllä peurat vielä ehtivät paeta, niin oli heihin kuitenkin jäänyt jäytävä epäilys.
Itse ylätasangot, jotka ovat vähän aaltomaisia, ovat joskus 12-15 maatieteellisen peninkulman levyisiä. Niin pitkältä kuin silmä kantaa tässä synkässä ja yksinäisessä erämaassa, jossa villit peurat majailevat, ei nähdä muuta kuin peuranjäkälän j.m.s. kasveja, joiden voittava kellertävä väri antaa seudulle sanomattoman yksitoikkoisen näön.
Nälkä kurni ja vilu puistatti, mutta toivottiin hyvää saalista, sillä Itäpuolella peurat olivat vetäytyneet tunturin laelle ja ampujat pääsivät pyssynkantomatkalle niistä, jotka kulkivat viimeisinä tunturin alaliepeellä. Paavo Pekkalainen, pyssymiehistä nuorin, oli otuksia lähinnä. Hän oli ryöminyt kaiken päivää, ja vihdoinkin oli nyt peura lähellä. Nuori veri virtaa kuumana; nyt se kuohahti.
Tuleehan tästä kasoittain kuoria, sillä eipä ole monessakaan simpukassa helmeä." Pekka oli uuttera, mutta kun ilmat kävivät viileämmiksi ja metsästysaika lähestyi, hän jätti helmienpyytämisen sikseen siirtyäkseen ylämaihin tuntureille, missä peurat nyt alkoivat kokoutua laumoihin, jonka vuoksi hän palasi saareensa ja ryhtyi peuroja metsästämään sekä pyytämään majavia.
Pekka asetettiin viimeiseksi, sitten lähdettiin hiipimään, ja peurojen ja metsästäjien välimatka lyheni lyhenemistään. Puolipäivän aikaan peurat olivat kierroksessa kolmelta puolen. Neljännellä puolella oli jyrkänne, joka itsestään esti peuroja pääsemästä pois. Tämä metsästystapa koetteli kärsivällisyyttä.
"Ammuin; mennään nyt sinne ja raahataan se tänne, niin saadaan kaikki saaliit samaan paikkaan." "Mitä sinä Pekka ajattelit, kun sanoit että meidän piti nylkeä peura?" kyseli Antti heidän istuessa lepäämässä raahattuaan kaikki peurat samaan paikkaan.