United States or Burkina Faso ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sen vuoksi häntä ilahdutti, kun hän tultuaan Suomenniemelle sai kuulla Pekkalaisen olevan samaa mieltä, ja että ne suomalaiset, jotka sanottiin pois torjutun, itse olivat huomanneet viisaimmaksi, etteivät suomalaiset asettuisi aivan ahtaalle eli niin, että syntyisi puutetta eläintenrehusta, jonka vuoksi he olivat mielisuosiolla vetäytyneet Norjan puolelle, jonne asettuivat asumaan.
Vaikka nuoria suomalaisia ajoi kova halu tapaamaan omaisiaan, he olivat sentään kylliksi järkeviä noudattaakseen vanhan Pekkalaisen neuvoa. Mutta pitkiltä päivät tuntuivat. Vanhan Pekkalaisen kelkassa olevat tavarat olivat kokolailla erilaisia kuin nuorukaisten. Siinä oli vain pienehkö osa nahkoja; suurimpana osana oli kuormasta voipyttyjä, jäätyneitä lintuja ja pieniä tuohiesineitä.
Olkoon hän täällä siksi, kunnes sinä huomenna ennen päivännousua haet hänet." Pekka oli ääneti kuunnellut Pekkalaisen puhetta tämän esittäessä tuumiaan, ja kun ukko oli päässyt loppuun, hän sanoi pitävänsä tuumaa hyvänä; hän aikoi toimia sen mukaan. Sitten haettiin Matti ja ilmoitettiin hänelle tuumasta, johon hän sanoi olevansa hyvin tyytyväinen.
Menen yksin Pekkalaisen luo keskustelemaan, miten on paras tehdä. Tee sinä nuotio vasta pimeän tultua ja sammuta se ennen päivännousua. Paras on olla varovainen, vaikkei tässä ole mitään vaaraakaan." Sitten Pekka kaatoi paksun kelohongan, katkaisi siitä pölkyn ja halkaisi paksun lankun, jonka kiskoi virran rantaan.
Janne oli heti ulkona ovensuussa Pekkalaisen vieressä. "Maksa pois sovinnot, Janne", kehoittivat miehet; "muuten olet ansainnut itse saman, mitä olet muille tehnyt." "Mitä sinä Jöns maksat sovinnoiksi?" kysyi hän rikostoveriltaan. "Rehuja Vetalaisen elukoille." "Syöttäköön itse elukkansa" tokaisi Janne ylpeästi. "Sinun pitää suorittaa kustannukset puoliksi kaikesta!" "En!" vastasi Janne.
"Kuules, Niila", virkkoi Pekka seuraavana päivänä, "Matti ja minä lähdemme nyt Pekkalaisen luo. Tule meitä saattamaan vähän matkaa, niin saamme jutella. Meidän täytyy ottaa mukaamme molemmat pyssyt. Saata sinä siis meitä Kateenharjulle ja koeta saada ostaa yksi niistä pyssyistä, jotka suomalaiset siellä ottivat norjalaisilta, sillä teitä ei käy jättäminen tänne ilman ampuma-aseita.
"Ottakaa, pojat, kirveet ja pilkotkaa sytykkeitä ja tehkää tuli sillä välin kuin Janne miettii asiaa", sanoi Pekkalainen istuen pölkyn päähän selin Jannen oveen. Kun suomalaiset olivat vieneet mukaansa Jönsin, oli lähetetty sana naapureille kauemmaksi etelään, ja näitä oli kokoontunut koko joukko, jatka nyt seisoskelivat vähän etäämpänä ja kuulivat Jannen ja Pekkalaisen keskustelun.
Hänellä oli varoja, ja jos Pekka tahtoisi häntä auttaa rakennustyössä, hän saisi hyvän maksun. Pekka sanoi menevänsä vanhan Pekkalaisen ja muiden tuttujen luo pohjoisempaan. Niin, kyllähän he kuuluivat olevan hengissä, vaikka riitaa ja eripuraisuutta kuului olevan heidän välillään ylempänä pitkin virran vartta.
Suomalaisten piti vielä ahkeraan antaa tietoja toisilleen ja tiedustella huolellisesti, varustautuivatko ruotsalaiset hyökkäykseen. Sitten erottiin. Hakkarainen ja Pekka jäivät taloon. Pekka vei pian Pekkalaisen erilleen ja pyysi tätä soutamaan virran poikki. Siellä yksinäisyydessä Pekka hänelle ilmoitti Matin salaisuuden ja pyysi Pekkalaisen neuvoa.
Nyt tulivat vieraat miehet ulos, asettuivat Pekkalaisen luo ja sanoivat: "Te suomalaiset olette kyllä ankaria toimissanne, mutta teillä on oikeus puolellanne, sen vuoksi saatte sen korvauksen, jota vaaditte. Siitä me Svabakin asukkaat menemme takaukseen. Lähtekää rauhassa takaisin metsiinne! Kaikki tapahtuu niinkuin olette sanoneet", ja samalla hän ojensi Pekkalaiselle kätensä.