United States or Qatar ? Vote for the TOP Country of the Week !
He olivat nyt joutuneet koulun portille, ja Iiri sanoi Arvolle hyvästi. Mutta Arvo kysyi: »Puhuitteko isälleni tuumistanne?» »Puhuin», vastasi Iiri, ja sitte he erkanivat. Kun Arvo tuli kotiin, istui hänen isänsä patrunessan kamarissa, ja Arvo lausui: »Neiti Salmi oli hyvin alakuloinen. Minä kysyin, mikä siihen oli syynä, ja hän sanoi » »Että minä olin syypää, eikö niin?»
Täytyyhän minun jollakin tavalla osoittaa kiitollisuuttani patruunaa kohtaan, joka minua rahallansa auttoi. Tätä kutsuttujen luetteloa tässä vain vähän ajattelen. LAURA. Se on kenties mielestäsi liian pitkä. No, luepas, niin saamme nähdä, olisiko ollut mahdollista jättää tuosta pois ainoatakaan nimeä, luepas. Kuka seuraa patruunan ja patrunessan jälkeen?
Hän hymyili vähän, ja kun matami ennätti patrunessan luo sekä myöskin häntä tervehti lausuen: »Terveisiä meidän mäeltä», niin patrunessa ystävällisesti vastasi: »Kiitoksia». Matami katsoi sitte ympärilleen, mihinkä nurkkaan hänen olisi sopinut istua, vaikka tyhjä tuoli oli aivan sohvan vieressä, mutta patrunessa sanoi: »Istukaa rouva hyvä tähän, tässähän on tyhjä tuoli.»
Kellarin kivilattialla öljy kuuma kiehuu. Syttyy parrut, siltapuut. Hoi, missä on ruukin väki? Lumiset koivut yksin yössä tuhotyön sen näki. Hoi, koko kellari tulessa on! Pian permantopalkit pettää. Saako näin tulla Tuonen sato ilman hiiskehettä? Yläkerran salissa soitto soi. Pidot siellä on patrunessan. Alakerrassa isäntä yksin voihkavi vuotehessaan.
Herrasmies ajoi hänen sivutsensa Tuomelaan päin. »Voi jospa olisin päässyt tuolla hevosella!» ajatteli Niini, mutta se oli jo mennyt. Niini rupesi juoksemaan, ja pian hän oli joutunut kartanoon. Hän meni kyökkiin, ja tuossapa oli sama neito, jota hän eilen oli katsellut rapuvalkean loistossa. Se olikin, kuten Niini oli arvannut, patrunessan sisar Maaria.
Niini muisti kuulleensa, että Tuomelan patrunessa oli tullut kotiin ja tuonut nuoren sisarensa kanssansa, ja hän päätti vieraan neitosen patrunessan sisareksi. Valkeat katosivat vihdoin, ja Niini läksi levolle ja nukkui. Aamulla oli kello viisi, kun hän heräsi äitinsä vaikeroimiseen ja kysyi: »Oletteko, äiti, sairastunut?» »Olen», vastasi Riika. »Rinnassani on kova polte.
Iirin sydän sykki niin, että hän melkein sen kuuli, kun hän meni ovea avaamaan. »Hyvää päivää, Iiri!» sanoi patruuna. »Olemme sinua kaivanneet kovasti. Tuoppa nyt näytteelle tuo poika, joka uhkaa Arvolta sydämesi ryöstää!» Samassa Mauri, joka oli ollut patruunan ja patrunessan tullessa Leenan kanssa puuvajassa, tuli juosten sisälle ja huusi: »Täti! Viejaita tuli, Maui näki!»
Lähellä kartanoa oli kaunis niitty, jonne patrunessan ehdotuksesta päätettiin mennä kahvia juomaan. Nuoret olivat siitä ihastuksissaan, mutta everstinna Aateli pelkäsi siellä olevan käärmeitä ja muita vaarallisia eläviä; vaan kun Arvo ja patruuna vakuuttivat, ettei siellä milloinkaan ollut käärmeitä nähty, uskalsi everstinna mennä mukaan.
Päivällisen jälkeen, kun kello jo läheni viittä, meni Arvo äitinsä kamariin kahvia juomaan. Ihalassa oli tapana, että viiden aikaan kokoonnuttiin patrunessan huoneeseen kahville, oli kartanossa sitte vieraita tahi ei. Arvo näytti erittäin miettivältä; olipa hän vähän hajamielinenkin, kun hän jutteli isänsä kanssa kartanon maista.
Hän taipui patrunessan tahtoon; ja kun luutnantti saapui taas kotiin ja kyseli Riikaa, sanoi patrunessa: »Riika on naimisiin joutunut.