United States or Singapore ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kauniist' olet tehnyt, Kun murhans' ihmiset sun päähäs ajaa! GRATIANO. Mik' ompi? EMILIA. Kumoa tuon konnan puhe, Jos olet mies. Sun syyttäneen hän väittää Irstaaksi vaimoaan. Sit' et sa tehnyt, Sen tiedän: sin' et ole moinen konna. Oi, puhu! Sydämeni pakahtuu. JAGO. Ma sanoin minkä luulin, enkä muuta, Kuin minkä todeksi hän itse uskoi.
Natalja Feodorovna huokasi raskaasti: Täytyyhän kahleissakin ollen jotain tehdä. Ei, Ivan Ivanovitsh, jättäkäämme tämä asia. Siihen minun sydämmeni vielä kerran pakahtuu. En kestä. Nyt rupesi Hannes kyselemään vallankumouksellisista ja samassa muisti, ettei hän ollut vielä kertonut siitä, mitä Natalja Feodorovnan käynnin jälkeen oli hänen kotonansa tapahtunut.
Mutta minä kärsin liian paljon, minun sydämeni pakahtuu odotuksesta, ja minä kuolen häpeällisestä työttömyydestä, ell'en saa matkustaa." He kuuntelivat sydän murtuneena tätä puhetta. Nämät sanat eivät olleet odottamattomia, he olivat odottaneet niitä timanttihäistään asti.
Ken siellä? HANNU. Mikä hirvittävä ääni! Sydämmeni pakahtuu pelosta! Aha, voisin hiipiä täältä yhtä rauhallisena pois ... kuin tänne tulinkin! Rohkeutta, Hannu, rohkeutta! KAARLO. Ken kysyy? HANNU. Sitä kysyy Ahti, koskenhaltija. Astu esiin silmieni eteen! Haa, Ahti! Ahti! Ja aivan tulipunaisena! Voi minua! Nyt on loppuni tullut! Minä olen kuollut ... aivan kuollut!
HILLERI seisoo haarajaloin jäykkänä kuin pölkky mulkoillen, PORMESTARI nauraa kokoonkäpristyneenä, PORMESTARINNA heittäytyneenä tuolille selkäkenoon, ALEKSANDRA pitkäkseen lattialle. Totisesti se profeetta puhui illalla totta. PORMESTARINNA. Voih voih voih, pappa rukka, minä kuolen! Auta, pappa! PORMESTARI. Voih voih voi, mamma rukka, minulta sydän pakahtuu! Tuossa on Hilleri. Pussaa nyt!
Sofia kohotti päätään, nousi polvilleen, ojensi kätensä ja huusi: "Minun poikani, sydämeni pakahtuu surusta!" Peijaat Aumolassa olivat ohitse. Se määräaika, jonka tehtaanomistaja oli suonut Juholle, oli päättynyt ja tämä oli lähtenyt pois M:n pitäjäästä, tällä kertaa tietäen, että joku toinenkin, paitsi oma äitinsä, häntä ikävöisi sydämmensä pohjasta.
Se salonkini armas on, Sit' ole yöni lewoton: Muut' iloa en kaipaa, en, Ain' asti aamuun armaiseen. Kun sitten kato kohtaapi Ja halla pellot polttaapi, Niin sydän silloin pakahtuu, Kun tyhjäks' jääpi perheen suu. Muut säädyt täyden aina saa, mä sen, min milloinkin suo maa; Waan täysi multa waaditaan, Jos kohta kadon kowan saan."
Kun pääsin Helmikankaan pirttiin, sanoin kohta kaiken väen kuulten: Joutukaa, Jumalan tähden, auttamaan, jos teissä on kipinäkään ihmissydäntä. Vierimän muori on kuollut ja ukko on kipeänä ja äitini on kipeänä jos joku edes menisi ja lypsäisi lehmämme, sekin sinne maitoonsa pakahtuu. Minä itse koetan juosta pappilaan, jos saisin sieltä vähän rohtoja.
Mutta jos yksi poroista pakahtuu, pääsee vaan toinen meistä perille, ja jos molemmat pakahtuvat, ei kumpikaan meistä pääse häihin." Taas lähdettiin kulkemaan aukeita, autioita tunturilakeoita. Sillä välin eräässä tuvassa Koutokeinossa paraillaan puettiin Lailaa morsiuspukuun. Hän vastusteli eikä ollenkaan tahtonut pukeutua morsiuspukuun. Se kuuluukin asiaan.
Kerran sitte hevonen pakahtuu ja alkaa vähitellen kompastella, vaan kestää vielä muutamia vuosia, kunnes se vihdoin syksyllä ammutaan, koska liian moni matkustaja alkaa valittaa sen kaatavan kärrit, ell'ei ohjia pidetä oikein kireellä. Aikaa kuitenkin vielä viivytetään kerta toisensa perästä; syysloassa täytyy sen vielä lähteä liikkeelle auttamaan vähän muita hevosia.