United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !


Vihdoin hän alkoi puhua: »Minä en suostu ottamaan virkavapauttaHän vaikeni hetkeksi. »Minä ryhdyn valmistelemaan kirjaani. Te saatatte erehtyä. Mutta olkoon miten hyvänsä, minä olen päättänyt pysyä järkähtämättä paikoillani

Sitten kuulin Jaakopin kirkontornin kellon lyövän kaksitoista, lyövän yksi, lyövän kaksi, ja kun se oli puolivälissä kolme, silloin alkoi kaikkia ankkurikettinkejä repiä ja riuhtoa niin, etten enää kauemmin voinut pysyä paikoillani. Laskin sumussa ja pimeässä satamasta ulos, ja ennenkuin aavistinkaan, olin minä Mestari Samulin kujalla. Kello löi kolme. Ja sitten kolkutitte kapakan oveen?

Mutta ohauksissa ja otsassa tuntui kummallinen kiristys. Mitä varten hän tuli? Olisi pysynyt siellä yksin tein. Hän sai soittaa. Mari ehätti kyökistä avaamaan. Minä seisoin paikoillani. Suoristin selkäni, nostin pääni pystyyn. Luulen että olin jonkun verran pitempi entistään. Ovi kävi, keppi kolahti lattiaan. En kääntänyt päätäni, enkä väistänyt silmiäni ikkunasta.

Mutta minne te sitten jouduitte ... ette kai maantielle jäänyt? En minä juuri maantiellekään jäänyt. Istuin aikani paikoillani maantien vieressä ja katselin entisiä olosijojani, sillä se virstapatsas oli mäen rinteessä ja siihen näkyi paljon maailmaa: kaikki kylän pellot, talot ja koko järvi.

Oitis kirjoitin minä hänelle ja koetin selwittää, kuinka kurjassa tilassa minä olin lapsineni; samassa pyysin hartaasti, että hän antaisi pikaisesti jotakin wastausta. Tuota wastausta odotin taasenkin kauwan aikaa, mutta mitään semmoista ei tullut. Syksy oli ja kaikkein pahin kelirikon aika. Minulle tuli semmoinen pelko ja ahdistus, ett'en woinut enään kauemmin paikoillani olla.

Ja muistui mieleeni vanha värssy: Hyryn-ämmä hyppää, Hunnunsikko silmän päällä, Palmikot selän takana, Pää se pilviä pitävi, Varvas maata viistelevi. Se taisi olla joku luonnon-impi entiseen aikaan. Tanssiskelin vaan paikoillani ja tuijottelin jännitettynä lähenevää näkyä. Vähittäin selkeni ilma silmissäni ja näin kaksi suurta olkikuormaa hevosineen lähestyvän.

Mutta vereni kuohaukseen sekin jäi, ja minä istuin paikoillani, piippuani polttelin enkä puhunut mitään. Talvipuhteet istuttiin emännän ja Liisan kanssa kolmisin tuvassa, kun talviseen aikaan ei muuta väkeä ollut. Minä luin silloin, kun en muuta tehnyt, ja ne muut askartelivat miten milloinkin, kehräten, kartaten ja kangasta kutoen.

»Se riittää minulle», tunnusti mr Calvin. »En ole ikinä aavistanut mitään sellaista», sanoi mr Asmunsen. »Ja todellakin se näyttää selvältä kuin päiväTällöin ensikerran kuulin selitettävän Karl Marxin oppia yliarvosta, ja Ernest oli tehnyt sen niin helppotajuisesti, että minäkin istuin hämmästyneenä ja mykistyneenä paikoillani. Karl Marx sosialismin kuuluisimpia neroja.

Kaikki oli vielä aivan samoin kuin sinä iltana satakolmetoista vuotta sitte, jolloin olin vaipunut pitkälliseen uneeni. Seisoin hetken puhumatta paikoillani ja katselin huonetta. Seuralaiseni katseli salaa minua pelon ja säälin sekaisella uteliaisuudella. Ojensin käteni ja hän tarttui siihen hänen hennot sormensa vastasivat hiljaa puserrukseeni. Vihdoin hän kuiskasi: »Eikö olisi parasta, että lähtisimme pois täältä?

Istuin äänetönnä paikoillani, kunnes Edit alkoi laskea leikkiä synkästä ulkomuodostani. Mikä minua oikeastaan vaivasi? Toiset yhtyivät heti näihin vallattomiin hyökkäyksiin, ja minä jouduin heidän leikkinsä sekä pistopuheittensa esineeksi. Missä olin ollut ja mitä olin nähnyt, kun minusta oli tullut niin ikävä seuratoveri?