United States or Nigeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yksi hänen periajatuksiansa oli, että tässä mailmassa hyvää ja pahaa on tasan, ja jos jälkimmäistä toisinaan tahtoo ollakin enemmän, niin pitää tyytyväisyydellä ja toivolla jälleen saattaa vaaka tasapainoon.»
Mikä syy hänellä tätä paitse olisi tehdä pahaa minulle tai Feliks'elle? Hän on vieraani, minä olen hänen ainoa turvansa ja toivonsa mailmassa, ilman minun apuani hän olisi kerjäläinen, hänellä on siis täysi syy meitä suosia.
Nyt hän koetti uskotella omalletunnolleen, ettei hän ollut valehdellut ollenkaan, ei kerrassa mitään. Hän oli vain katsonut kelloaan herranen aika, mitä pahaa siinä oli? Jos Vilma Aarnio siitä sai sen käsityksen että häntä, Hartia, odotti tärkeä työ, niin oliko se hänen syynsä? Kuinka häntä suorastaan inhotti hänen oma itsensä!
Voitto, sen hän näki jo menneeksi, mutta hän päätti ainakin pelastaa kunniansa ja taistella viimeiseen kykyynsä asti. Hän tappeli itse kuin halvin sotamies ja sai monta pahaa haavaa.
"Mitä luulet?" tiedusteli yhä Kero-Pieti ikäänkuin hakien Iisakilta omille ajatuksilleen tukea. "En tahtoisi hänestä enää uskoa pahaa... kuolleesta, joka ei saata puolestaan puhua. Mutta raskas on sentään tuntoni, ja uskoksi epäilykseni käyvät... niin entiset kuin nykyisetkin. Niiltä en enää koskaan pääse rauhaan... sen tunnen. Eloni loppuun ne minua vaivaavat.
Minulle on muutoin erittäin hauskaa saada kiertää näin maailmaa ympäri, ja nähdä paikkoja ja ihmisiä. Merielämässä on paljon pahaa ja pahentavaista, mutta siinä, jos se oikein käytetään, on sangen paljon hyvääkin ja opettavaista. Sydämmellisesti teitä, mummo, ja naapurianne, kalastaja-vanhusta, ja Elsaa ja kaikkia tuttavia tervehtien lopetan kirjeeni. Teidän Matti."
Ei näkynyt heissä mitään pahaa mieltä, mitään unisuutta, eivätkä he edes taas pyrkineet makuukammarihinsa, vaan tulivat mammaa ja minua puhuttelemaan, ihastuttavalla iloisuudella ilmoittaen meille, että upseerikunta tämän päivän illaksi oli laittanut paalihuvituksen ja että mekin tulisimme sinne käsketyiksi. Kyllä arvaat, että minä paikalla lupasin kaikki, mitä he olivat pyytäneet.
Mutta Maria käänsi hänet äkkiä ympäri, nojasi päätään hänen käsivarttaan vasten, otti hänen kätensä väristen omaansa ja sanoi: Minä en tahdo sinulle mitään pahaa en koskaan sen kyllä tiedät. Jääthän sinä tänne meille!... Adelsvärd kumartui hänen puoleensa. Heidän huulensa yhtyivät, mutta niin keveästi ja sivumennen kuin kaksi saman pensaan lehteä sattumalta hipaisee toisiaan.
Vähän nautittuamme ehtoollista, mitä kukin pussistansa löysi, nukuimme raskaaseen uneen, unhoittaen päivän ponnistukset ja virkistääksemme voimiamme uusiin vaivoihin. Tammikuun 25 päivän aamulla k:lo 7 lähdimme taas marssimaan eteenpäin. Maantie, jota marssimme, oli auringon sulattamasta lumesta, muuttunut oikeaksi kuraojaksi, se oli niin kovin lokasta ja pahaa marssia, että oikein harmitti.
Katso, käteni ovat vielä punaiset, niin kovasti minä niitä puristin yhteen, kun panin ne ristiin ja rukoilin pahaa, surua ja tuskaa sille, jota olen rakastanut.» Miihkalia melkein pyörrytti, ja hän tarttui Alliin käsiin. »Alli, minä rakastan sinua yli kaikkea ja olen niin tehnyt ensi hetkestä asti, kun sinut näin.