United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
Heti kun ruvettiin nostamaan paaleja maihin ja niitä sinne kätkemään, niin oli sellainen tunto, että nyt tässä menee jokin väärään. Jos tuli kohta tieto siitä ruumiista, niin en olisi mennyt ollenkaan koko kaupunkiin. Hanna ja pappakin siinä pitkin matkaa eksyttivät.... Mutta kukas se lopulta sanoi, että annetaan kaikki ... niinkuin annettiinkin ja niinkuin pitikin.
Vaan jos ei paaleja ilmoiteta, kuinka ne sitten saadaan rahaksi? Myödään, tiemmä! Heitä se minun huolekseni! Vaikka lähden heti paikalla Helsinkiin ja niin lähdenkin ... ja myön jollekin virolaiselle. Ykskaks se on täällä jahdillaan ja paalit lahden takana. Entä mitenkä rahat? Ne vaihdetaan. Helsingissäkö? Siellä tai muualla tai missä tahansa ... elä sinä sitä sure.. En minä sitä.
Niiden ympärillä oli karkeaa säkkikangasta ja ne olivat kiedotut rautavanteihin. Mitä ihmeitä ne ovat nuo? Turvepehkupaaleja ne eivät ole, mutta joitain paaleja ne ovat. Kiskaistaan maihin muuan ja katsotaan. Näen minä katsomattakin, sanoi ukki, jo nuorestakin minä näen, että ne ovat pumpulipaaleja.... Kiskaistiin kuitenkin yksi miehissä maihin.
Ja tulliin! huusi Hanna. Odottakaa! Mitä helvetin skoijia se nyt on? Se on sitä, että mikä on oikein, se on oikein! Elkää ... kuulkaa! Joko sinä nyt sinäkin, Emma? Antakaa vettä lehmälle, ja jos virolainen tulee, niin sanokaa, että jos hän tahtoo paaleja, niin menköön kysymään niitä Korsulta. Ei Korsu ole löytänyt mitään paaleja. Usko sinä häntä.
Sillä on ollut vihiä jo sitä ennen ja siihen se on päässyt jo kaupungissa. Se on virolainen, joka on vihjannut. Koska ne kiersivät silmää toisilleen, kun miestä mainittiin. Mutta samassa leimahti Söderlingskan päähän toinen otaksuma. Miksei Korsu olisi itse voinut löytää niitä samoja paaleja kuin mekin? Eivät kai ne olleet ainoat paalit ne, jotka tulivat Kalliolahteen.