United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä yksin olin täällä, osatonna heidän rauhastaan, osatonna kaikesta rauhasta, suuren rauhan juhlan aattona, heitettynä kuin oven ulkopuolelle, pois heidän piiristään. Mitä oli minun tekeminen? Mikä oli oikein, mikä väärin? Eikö kukaan voinut sanoa sitä minulle?
Miehet menivät, mutta Guro oli hiipinyt taloon ja istui kyyryssä oven vieressä. Aslak kääntyi tuolilla. "Olihan sinun meneminen häihin tänään, äiti", sanoi hän. "Minä olen mieluummin sinun luonasi nyt", vastasi Guro. "Täällä on ainoastaan tilattu sijaa kahdelle", sanoi Aslak vitkastellen. "Voithan sitten tilata kolmannenkin". Aslak puri sormiansa.
Tällä kertaa kulki hän pitkin Suurtakatua muutamaa pitkähköä puurakennusta kohti, jonka toisessa päässä oli komea myymälä akkunoissaan upeilevine, kaikenlaisine nykyaikaisine korutavaroineen, ja jonka oven päälle Esaias Montellin nimi kultakirjaimin oli maalattu. Pääkäytävä oli pihan puolella. Sen muodosti joka puolelta verhottu lasisuojus, joka kesäisin tavallisesti oli aivan täynnä kukkia.
»Nyt pojat lähdetään!» virkahtaa Esa, kun paiskaa kiinni tuvan oven. »Joo!» myöntävät toiset, voitollinen, hymynsekainen ilme kasvoilla. Mutta liikkeistä ja äänestä värehtii vauhka pelkoisuus. Varoen he liikkuvat, karttavat ikkunan lähelle menemistä ja oviloukossa hetkisen neuvottelevat.
Siihen aikaan kuin kauppiaita asui Cityssä oli se todella ollutkin huvilana, jota vielä osoitti muun muassa tuo komea, ilman mitään näkyvää tukea oven yli oleva katos, joka oli ikään kuin taivas vanhanaikuisen saarnastuolin yli.
Kun Lauri sitten avasi oven, valaisi päreen tuli tuon nuoren pappismiehen jalot ja ystävälliset kasvot, jotka heti Laurissa synnyttivät luottamusta häneen.
Ja hän ei saa koskaan enään jalallaan astua meidän kynnyksen yli; jos minä tapaan hänen kotona illalla, heitän minä hänet ikkunasta ulos." Norine pakeni kauhistuneena tuota isällistä kirousta. Hän kiinnitti kauniit hiuksensa ja kietoutui mekkonsa repaleihin sekä oli hyppäyksellä oven luona ja katosi sitten. Jäätävä äänettömyys vallitsi tehtaassa. Beauchêne tuli nyt sovinnollisemmalle päälle.
Niinkuin hän olisi ollut lapsi ja käynyt äitinsä kanssa saunassa oli juuri kylvetty ja pesty annettu puhdas hankivalkoinen paita ylle seisoi nyt vihannalla nurmella saunan edessä Uutela huomasi oven liikahtavan ja näki sen aukeamassa Hannan hätääntyneet kasvot. Silloin hän taas havahtui ja palasi taas nykyisyyteen. Hän jaksoi vaivoin nyökäyttää päällään tytön luokseen.
Hän lukitsi oven ja vetäytyi nurkkaan, ikäänkuin hän olisi pelännyt kenen näkevän häntä. Hän toivoi vain yhtä seikkaa: löytävänsä etäisen, haudanhiljaisen piilopaikan, johon hän saattaisi kätkeä itsensä ja kaiken sen hämmennyksen, joka täytti hänet. Häntä kylmi, hän vapisi ja kävi taas polttavan kuumaksi; hurjia ajatuksia syöksyi kuin myrskynä hänen päänsä läpi.
Aattelepas, Sten, miten tyhjältä tätistä on täst'edes kaikki tuntuva!" Mutta avattuaan huoneensa oven huudahti hän ilosta. "Katsopas vaan! Tulepas tänne, niin saat nähdä. Onpa se täti kuitenkin hyvä!" Kaksi kynttilää paloi huoneessa, joka oli koristettu kukilla.