United States or Mozambique ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä ompelen aina itse mieheni ja poikaini paidat ja luulenpa niiden olevan paitain tavalla ommellut ja silti on minulla hyvää aikaa käydä kylässä, ostoksilla, hoitaa taloutta ja vastuuttaa vieraita. Järjestystä ja ymmärrystä sitä tarvitaan. Minun täytyy todellakin tunnustaa teidän ennättävän ihmeteltävän paljon. Mutta sanokaapas, ettekö toisinaan ole hyvin väsynyt? En juuri usein.
Sensijaan, että taistelee köyhyyden ja huolien kanssa, voisi isä vielä elää varakkaana vanhoilla päivillään, eikä sinun, Ester-parka, tarvitsisi kulkea penikulmaa joka päivä ostoksilla kylissä. Elää toisten armoilla, vai kuinka? vastasi Ester ylpeästi.
SIIRI. Tehdäkseni hänelle mieliksi olenkin minä lakannut käymästä itse ostoksilla. AGNES. Ei, mutta kuulepas vain! Oletko sinä itse todellakin käynyt ostoksilla? SIIRI. Niin, minä tarkoitan: minä aijoin käydä. AGNES. Vai niin, sinä aijoit. SIIRI. Ja rupesinkin jo käymään. AGNES. Todellako? SIIRI. Nii in. Enkä minä koskaan unohda ensimäistä esiintymistäni Eteläsataman torilla.
Lomahetkinä, kun ei tarvinnut juosta äidin ostoksilla, hän istui kotona, kädessään jokin uskonnollinen tai historiallinen kirja. »Köyhyyden ja ankaran puutteen rautarengas» karaisi häntä ja hänen omaisiaan työssä, vaatimattomuudessa ja kieltäymyksessä.
Voi kun tämä sali näyttää nyt niin hauskalta! Ei ollenkaan hauskalta! ROUVA DANELL. Ei suinkaan se ollut neiti Aleksandra, jonka minä olin näkevinäni tuon kamarin ikkunasta. PALVELIJA. Neiti Aleksandra se oli. ROUVA DANELL. Eivätpä silmäni sittenkään valhetelleet. PALVELIJA. Ei ollut paitaa. ROUVA DANELL. Minä näin äsken pormestarinnan kaupungilla ostoksilla.
Näin vähitellen muodostui kaksi puoluetta: ne, jotka olivat hyvillä ostoksilla jo saavuttaneet herrain suosion, jotka ylistelivät myytäviä tavaroita; ja ne, jotka koettivat pilkata ja alentaa kaikkea, mikä oli vasaran alla. Ja näin pappilan kotoiset esineet joutuivat kaikkien arvostelun, ivan, pilapuheiden ja halveksivien kosketusten alaisiksi.
Eikä käynyt enää edes ostoksilla ... saati sitten kantoi vettä taikka pienenteli risuja. Ei, Nelman vuoteessa hän kellotteli ... ja puhui säästämisestä ja paastosta ja margariinista, mikä oli muka oikeaa kasvisruokaa. Kalaa oli turhuus toivoa: sekin oli elävä olento, jota oli rikos tappaa.
Joulu lähestyi ja kaikki olivat vilkkaassa liikkeessä valmistuaksensa iloisesti viettämään ihanaa juhlaa. Kauppapuodit levittivät kauneimmat tavaransa nähtäviksi ja ihmiset kävivät ostoksilla. Pieni lintunen lensi ikkunalaudalle, katseli tuokion Petreaa, visersi iloisesti ja lensi pois. Mutta se jätti jälkeensä raikkaan tunnelman Petrean rintaan.
Kotona oltiin siis Vaaralla joka talossa, jos ei sieltä tai täältä ollut vielä joku pienillä ostoksilla. Ja joulu tuli tänne niinkuin muuallekin, aaton ilta astui sisään. Lasten oli lysti, köyhimpienkin, sillä aina joku murunen jouluiloa pirahti pieneenkin majaan. Paljonkos sitä köyhän lapsi tarvitsi riemukseenkin asti.
Jos maantiekin menisi umpeen, kuljettaisiin kinttupolkuja. Kauppias Luikarinen oli viety vankeuteen, kah, käytiin ostoksilla kaupungissa. Mikä oli tarpeen ja mikä ei? Siitä ei Jaana paralla ollut mitään määriteltyä käsitystä. Kaikki oli tarpeen eikä kuitenkaan ollut. Ihminen tuli toimeen koulussa, mutta meni mukiin myös koulun ulkopuolella.