United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sellaista hyvyyttä osoittavalle voin kai kertoa millainen siunaus ja onni on osakseni tullut. "Olin sairas, hapuileva uneksija. Elämäni oli iloton ja tarkoitukseton. Toivoin kuolemaa. Silloin opin ymmärtämään tämän valtakunnan vaaran ja rupesin huolehtimaan kansani tähden. Ja huoleni kasvoi rinnassani rakkaudeksi, voimakkaaksi rakkaudeksi goottejani kohtaan.
"Minulla on ollut hyvä onni", vastasin minä, "ja minä näen nimeäni mainittavan jonkunlaisella kiitoksella". "Teillä ei ole mitään äitiä?" lauhkeammalla äänellä. "Ei". "Se on vahinko", vastasi hän. "Hän olisi ollut ylpeä teistä. Hyvää yötä!"
Kreivi Bertelsköld, Ester, hänen enonsa, kaikki nämä tähän asiaan näin läheisesti kuuluvat henkilöt olivat hänelle rakkaat. Mikä ilo, mikä onni, voida tehdä jotakin kaikkien heidän hyväkseen! Tämä ajatus kypsyi Eerikissä tuota pikaa päätökseksi, ja kenties emme tee hänelle väärin, jos arvaamme, että se samalla hiveli hänen itserakkauttaan ja turhamaisuuttaan ja sai siitä uutta yllykettä.
Jos minä tosiaankin olen sinun viisas pikku tyttäresi, kuten sinä minua niin usein nimität, niin tottahan minä ymmärrän, että sinä nyt et niin paljon ajattele herttuattaren etua kuin jonkun sinua lähempänä olevan, jonka onni on enemmän huolenasi; että sinä et tahdo lähettää minua herttuattaren, vaan oman itseni tähden".
Kun halpaa vaatetustas toiset pilkkaa, Mua silmäät lempien; Ja ruumiiltas en möisi höyhentilkaa Ma kultiin, helmehen. Iloksi muiden sirkut liverrellä, Kanaarit laulaa saa Sydäntä pyydän vaan ma lämmitellä, Hellyyttä kaipaavaa. Ei pinnan loistehella viihdy lempi, Tuo tyydyttää ei voi; Kiitollisuus, min saa, on suloisempi Ja onni min hän loi.
Valju, mehutoin oli ravinto, mutta ei kukaan heistä valittanut eikä nurkunut elämän kovuutta, ei kukaan heistä syyttänyt toistaan, sillä he tiesivät, että onni ja onnettomuus tulevat Jumalalta ja tuon tunnon ja tiedon voimasta kantoivat he kärsivällisesti ja nurkumatta yhteistä raskasta kuormaansa.
Nurmen alla jos nukkuisit, Sykkimästä jos lakkaisit, Parhain onni se oisi sulle, Yksin viihtymään tuomitulle, Siellä oisit sa huoletoin, Sinne vaivu jo, rauhatoin! r r.
Kirjailija oli suoraan niin puhunutkin hänelle, että juuri siinä, hän sanoi sitä runoudeksi, ja estetiikaksi, olikin ihmisen koko onni. Kaikki elivät vaan itseänsä varten, omaa nautintoansa varten, ja kaikki sanat Jumalasta ja hyvästä olivat vaan petosta.
Kluostarin immeks Ristiin ja kaapuun Hän jo tuomittu on; Isän tahto niin vaatii. Toki kerran viel Isän valta ei hänt johdata. Kultansa hän tahtoo kohdata! Varkain hän rientää Saarniston helmaan Kesän kuutamo-yös Kukkasseppeli päässä. Häntä vastahan Jalo nuorukainen astelee, Jalo, vaihka onni pilveilee. Kohtalons herra Tahtoo hän olla, Kauvas katsoen pois Yli elämän saaren. Nuorukainen.
Taitaa pitää lähteä, sinä et kuitenkaan anna minulle mitään selvää, sanoi Matti. En nyt jouda, kiire on. Mene sitten, vaan muistanethan meitäi, kun onni kohtaa teitäi. Niin, jos se sattuu kohtaamaan, sanoi Hintti ja meni asioilleen. Matti viittasi poislähdön merkiksi Pekalle. Saatiinko sahrapuita? kysyi Pekka ulos tultua. Ei mitään. Jottako aivan tyhjä sivaus.