United States or Kazakhstan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Suhteellinen onni, jota he olivat nauttineet, miellyttävä koti, jonka Gabrielle oli järjestänyt, ja jonka mukavuus ja upeus suureksi osaksi oli ollut vaikuttimena hänen viihtymiseensä, myönnytykset, joita hän oli tehnyt miehensä tähden ja mieltymys, jota hän oli koettanut osottaa tämän toimissa, kaikki tämä oli omiaan yhä suuremmassa määrässä vaikeuttamaan päätöstä, jonka Robert aikoi tehdä.
Uudet, oudot ajatukset risteilivät hänen mielessään. Hetken perästä Anna jatkoi kääntyen häneen. "Niin se särkyi nuoruuteni onni, mutta, Olli, se tuli ehyeksi taas, kun sain sinut ystäväkseni." Nuo sanat sattuivat omituisen kipeästi Hartiin. Hän alkoi niin peloittavan selvästi aavistaa, mitä hänen ystävyytensä merkitsi Annalle. Ystävyys! Hyvä Jumala, sekö nimitys oli se oikea?
"Päin vastoin", keskeytti häntä Gabrielle liioitetulla kiivaudella, "onni on juuri ruusu, harvinainen, suljetussa puutarhassa kukkiva ruusu ja sen puutarhan olemme me nyt avanneet." Hänen sanansa synnyttivät Robertissa salaperäisen, tuskallisen ahdistuksen.
Koko vahdinpito-aikanani ei kuulunut mitään mieltäkiinnittävää; ja peräsimen heilahduksista huomasin, ettei ketään ollut sitäkään hoitamassa. Oli onni, että yö oli niin tyyni; heti sateen alettua tyyntyi näet tuuli.
Se oli siis länsimeren aalloista, kun minun ihanteeni löytyi! Minä tahdon mielistellä tuota rauhatonta lintua, ei muun tähden, kuin näyttääkseni majurille, että elämäni onni voi kukoistaa ilman häntäkin. Saako luvan olla? Tuo on mahdottoman kaunis ja kallisarvoinen nuuskarasia. Kummellund. Niinkö lanko pitää?
Hän tuli jälleen ympärinsä saarretuksi ja jopa sai luodin raapaisemankin juuri rintansa alle, mutta hän tunkeusi piirittäjäinsä läpitse ja kehoitti meitä, Jumalan tähden, olemaan rohkeita. Ah, me teimme kyllä tehtävämme, mutta onni ei ollut enään puolellamme.
Kun joskus sattui se harvinainen onni, että molemmat tulivat yht'aikaa, oli Falkbyn kreivittären tapa leikillä sanoa, että hän mielestään oli kahta vuosisataa nuorempi, kun hänellä toisella puolellaan oli 16. sataluvun, toisella 17. sataluvun nuoriso luonaan.
Sinne sisään jos olisi ehtinyt kääntymään, niin ei olisi enää maksanut vaivaa muuta kuin huutaa eläköön perään. Mutta oli hänkin siksi vikkelä. Poliisin huostassa on nyt rosvo ja kauppiasta vaan odottavat rahoja perimään ja päättämään... Topias kelmeni. "Jumalan onni, ett'ei tappanut poikaa. Minkähänmoinen peto, minkähänmoinen julmuri onkaan se Josun isä?
"Hyvä herra," virkkoi Yrjö; "te liioittelette: mitä minä tein, olisi kuka hyvänsä tehnyt." "Ei olisi joka mies tehnyt, kaks kertaa kaks!" Laura katseli nuorta tohtoria ihastunein silmin; viimein hän nousi ja, ojentaen hälle kätensä, sanoi: "Kiitos, jalo herra; kiitos monin kerroin: te olette pelastaneet ristityttäreni!" "Mikä onni!" huudahti Yrjö ja puristi pehmoista kättä ja puristi sitä kauan.
Näin jutellessa veljensä kanssa ja vaihetteeksi kuunnellessa hänen puhuvan, piti kirkkoherran rouva myös korvaa sisälle toiseen kammariin. Nyt havaitsi hän kirkkoherran nousneeksi; hän hyräili nuottia, jota ehtoolla ennen oli laulettu. Kirkkoherran rouva istui pianolle ja lauloi taas veljen kanssa: "Onni, murhe tasatkaamme!" Kirkkoherra tuli nyt sisään, iloisesti hymyten laulaville.