United States or Spain ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se oi liian likellä Pietaria, pysyäksensä erillään sen pyörteistä, liian likellä Itämerta, ollaksensa Euroopalaisia tuulenpuuskia tuntematta ja kuitenkin kiinni Suomessa, jonka jokainen sydämen tykytys ulottuu tähän ympärystän äärimmäiseen kohtaan; tämmöisenään Helsinki näkyy olevan luotu voimallisesti vaikuttamaan maansa tuleviin onnen vaiheisin.
Ludvig XIV:n aikakaudelle ominainen hieno käytös, erinomainen kauneudenaisti, hienostunut sivistys, joka siihen aikaan voitiin saavuttaa ainoastaan monivuotisella oleskelulla ulkomaisissa hoveissa ja juuri sen miehen läheisyydessä, joka huikaisi vuosisataansa kaikki nämä yhdistyivät Bertelsköldissä uljaaseen, päättäväiseen ryhtiin, joka oli enemmän hänen kokemiensa monien vaarojen ja onnen vaiheista, kuin hänen synnynnäisen luonteensa seurauksena, joka oli lempeä ja alkujaan hyvin hento.
Siinä kerrot, että minä olin kadottanut sormuksen hansikkaaseen, että sinä olit jättänyt sen Holsteinin herttuattarelle ja tämä oli antanut sen kuninkaalle, sovitettuna medaljonkiin, jossa oli kuningatar Ulriika Eleonooran kuva. Et tiedä, sisareni, mitä olet tehnyt. Olet hukannut perheemme onnen ja tulevaisuuden! Ebba-kreivitär punastui kovin ja tarttui veljeään käteen.
No hyvä, sanoi Kustaa Aadolf, minä lähetän suomalaiset taisteluun ja toivon, että miesten muutos on oleva onnen muutos. Nyt lähetettiin Stålhandske suomalaisineen Cronenbergia ja noita voittamattomia vastaan.
Ojamyllärin kuolinvuoteen ääressä löydämme kaikki ystävämme liikutetuin sydämin koossa olemasta, sillä hauta sovittaa kaikki rikokset ja kuolema antaa anteeksi. Antin henki on eroamassa, mutta haudan partaalla on Jumala avannut hänen silmänsä, että hän saisi nähdä kaiken sen onnen, jonka hän niin kauan oli hyljännyt.
Ja keskellä muiden onnen ja riemun tuntui kaikki niinkuin tyhjä tuntuu; ulapoilla aukeoilla, siintävillä, soiluvilla seilas nuoren miehen mieli mutta rinnassansa raukka yhtä kaihoi, kaihoi, toivoi.
Siellä hän ei yrittänytkään tavoitella edeltäpäin neuvotuita, kohteliaita tarjottimen liikkeitä: tuoda töräytti vaan ottajan eteen, milloin lähemmä, milloin ulomma, ja katseli siinä seistessaan noiden »onnen saavuttaneiden» vaatteita ja täyteläisiksi paisuneita vartaloita, ja silloin mateli mielessä salainen kateus.
Mont' onnen vuotta toivotan ma teille, Majesteetille ja pääri-kumppaneille. Iloisna taistoon käyn kuin pitohon; On rehdin mielin povi pelvoton. KUNINGAS RICHARD. Hyvästi, herttua! Urhon hyveet läikkyy Sun silmissäs ja miehuus niistä säihkyy. Marsalkka, toimeen! Taisto alkakoon! MARSALKKA. Sa, Henrik Hereford, Lancaster ja Derby, Tuoss' ota peitses! Taivaan olkoon oikeus!
Mutta vanhaa kenkää ei minun tietääkseni käytetä miksikään merkiksi, paitsi että muutamat vanhat akat viskaavat semmoista jonkun miehen jälkeen, hyvän onnen saamiseksi, enkä minä, totta puhuen, tuon keinon tehokkaisuuteen oikein luota".
Tämä kysymys tehtiin niin vapisevalla ja rukoilevalla äänellä kuin olisi ollut suurikin onni saada tarttua köyhän konttoristin käsivarteen. Miten voittekaan kysyä sellaista? virkkoi Albert kummastuneesti; ellette pitäisi sitä kauhean itsekkäänä, kiittäisin minä taivasta teidän pahoinvointinne johdosta, koska se tuotti minulle kadehdittavan onnen saattaa teitä näin ... näin tuttavallisesti.