United States or Botswana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sir Peter oli hyvin mielissään; hän luuli tämän onnellisen muutoksen syyksi sen, että hän niin sopivalla tavalla hankki hänen matkaansa. Hyvä isä oli kirjeenvaihdossa ylhäisten ystäväinsä kanssa Londonissa, joilta hän pyysi suositus-kirjeitä Kenelmille kaikkiin Europan hoveihin.
"Pikkuinen", joka ei ollenkaan välittänyt vuoroista eikä arvoasteista, huusi lakkaamatta innoissaan: "pikkuinen tahtoo pienen porsaan, pikkuinen tahtoo pienen porsaan!" "Sen sinä saat", vastasi Eugen ja suuteli häntä nauraen. Nyt oli synkkä ilme hänen kasvoiltaan hävinnyt, hän oli melkein yhtä onnellisen näköinen kuin kirkuvat pienokaiset hänen ympärillään.
Anttila tyhjentää vesilasinsa suurella melulla. Opettajat ovat samassa taas paikoillaan, mutta teko on tehty, ja turvallisesti lepää kymmenpennisen ympärille kääritty paperiliuska onnellisen koulupojan taskussa, josta hänen on helppo ottaa se esille ja kirjoittaa kolme ratkaistua probleemia vihkoonsa. Heitto oli onnistunut.
Main kirstu oli valmiina; se oli ylt'yleensä koristettu kukkasilla, ja itse lepäsi hän siinä, pää painuneena pientä tyynyä vasten, tyynenä ja rauhallisena kuin olisi hän nukkunut. Tuontuostakin hiipivät vanhemmat ja sisaret ja palvelijat kirstun ääreen, mutta kukaan ei uskaltanut itkeä eikä nyyhkyttää, sillä niin onnellisen näköinen oli pikku Mai.
Nyt viimeinkin huomaa Wäinämöinen rakkauden puuhain olevan sopimattomain hänen ijällensä; Siinä kielsi Wäinämöinen, Epäsi Suvantolainen Vanhan nuorta noutamasta, Kaunista käkeämästä. Rauhoittuneena, vakautuneena ottaa hän ilman mitään kateutta osaa onnellisen kilpakosijansa häihin Pohjolassa, kaunistaen juhlaa laulullaan.
Mutta Johanna Harcourtilainen oli kuitenkin se, joka suurinta jalomielisyyttä osoitti. "Olen myynyt kaikki äitini timantit", hän sanoi; "oi! ottakaa ne vastaan, serkkuni! minä menen luostariin, ja ainoa haluni, ainoa toivoni täällä mailmassa on, että pian saan kuulla teidän aikeissanne onnistuneenne ja olevanne onnellisen."
"Ja nyt, minun herrani ja kuninkaani," sanoi jalo ruhtinatar, "pyydän minä teidän suostumustanne, viedäkseni rouvineni ja neitoineni tämän teidän armonne kautta niin onnellisen parikunnan Olli Akselinpojan linnaan, josta minun ruhtinaallinen sulhaseni on niin hyvä ja noutaa aamulla minut, saattaaksensa teidän kuningaslinnaanne, kunnioitettavassa vanhassa Roskildessa."
Mutta minä en punastunut, en kalvennut, tunsin itseni vain iloiseksi ja hämmästyneeksi. Hänen metsästysretkestään ei ollut tullut mitään tänään. Kiitos olkoon minun onnellisen tähteni! Hän pyysi minua niin hartaasti viettämään iltaa heillä sekä pyysi L:ää mukaan. Minä epäröin, mutta seurasin häntä. Minä näin, että hän niin mielellään tahtoi minua sinne. Minä elvyin taas hetkeksi.
Sen langoista kehrättiin sielussani onnemme loimet ja sinä panit siihen sen onnemme kuteet, ja niin kudottiin, helskytettiin onnemme kangas. Ettäkö se olisi voitu kutoa onnellisen sattumankin langoista ilman sen yliluonnollisempia ihmeitä ja edelläkäypiä salaisia tarkoituksia? Ettäkö minä nyt jälkeenpäin vain näin kuvittelen? En jälkeenpäin, vaan jo heti silloin.... Eikähän sattumata ole.
Lyhyesti: hauskaa oli nähdä Jussin, tuhmuuden ja onnellisen luottavaisuuden kuvastuessa hänen kasvoillaan, yrittelevän ihmeellisimpiä asioita, mitä vaan kylän järkiniekat taisivat keksiä. Tällaista hauskuutta sai itsellensä jokainen, joka vaan vehkeili hänen kanssansa.