United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Viheliäinen, surkia On ihmisellä elämä, Niinkuin on Jopi puhunut, Ja Salomoni sanonut. Jopa sen tunsi Jooseppi, Ja tarkoin tutki Taavetti; Jo Haakar joutui huutamaan, Ja Ismaeli itkemään. Kuin lapsi ensin syntyypi, Ja hengittämään herääpi, Tuntee jo tuskan olevan, Ja vaivan takaa ajavan. Itku jo ompi alkuna, Ja ensimäisnä äänenä, Juurikuin ajat arvaisi, Ja tulevaiset tuntisi.
Toki; miksi vihattu, jos virkaansa hän toimittaa kunnialla? Mutta itsekäs ja taikauskoa täynnä ompi Israelin kansa. Mutta minä, muistaessani sinua, armahani, tahdon katkaista kaikki, mikä voisi väliämme himmentää. Sinua kohden aina, vaikka Gehennan yöhön saakka, tahdon rynnistää, halkaisten vastuksien synkeät seikat.
HAKON. Taas turhaa tilaa siten synnillisen Himonsa syötiks antaa! Sääntö tuo On luonnoton. ERLAND. Mut kaikitenkin sääntö, Jok' ompi noudatettava. HAKON. Mut ell'ei Kuningas sitä salli? ERLAND. Niin hän luopuu Velvollisuudestaan ja kirkon pannaan Mä hänet julistan. HAKON. Kuink' uskalijaasti Sa puhut. ERLAND. Niin kuin arkkipiispa. HAKON. Ken Sun arkkipiispaks saatti? ERLAND. Jumala.
Kun ompi kesä-ilta, Ei liiku tuulikaan, Ja päivä taivahilta Jo luopi ruskoaan. Niin sääsket silloin entää Ja laulain tanssivat, He koittaa pilviin lentää, Kun leivot riemusat. Vaan päivän koitteessa, Ne tuuli hajottaa, Ja juuri riemutessa He maahan lankeaa. Mun lauluin! lentää saatte Myös pikkusääskinä, Vaan kohta kuihtukaatte, Kun kaikuu Väinölä.
Siellä jos loistaa kaks' viikkoa saa, Niin palkittu ompi hän vaivoistaan. Kuningatar, onnea matkahan, Et usko sä piruun, et Jumalaan! Luo paavin sä joutunet viimeinkin, Hän kanssasi lentävi helvettiin. "Laulu ei ollut varsin huono hetken teoksi. Sigge'n malja!" huudahti joku. "Mutta viimeinen värssy olisi saanut olla poissa.
Ja Lartius, uljas Rooman mies, ne kolme Yrityst' ohjaavat, niin kerrotaan, Mut minne? Luultavasti teitä vastaan. Siis, varokaa!» 1 SENAATTORI. Väkemme jalkeill' ompi, Eik' ole epäiltykään, ettei Rooma Sotahan olis valmis. AUFIDIUS. Viisast' oli Salassa pitää hankkehenne, kunnes Näkyä niiden täytyisi; mut Rooma Ne hautumasta keksi.
LALLI. Senlaista onko ennen tapahtunut? TAIMO. Ei minun tiedostani... LALLI. Minulle Tuo ompi kova kosto... TAIMO. Mistä? LALLI. Siitä Sen sulle saatan sanoa siit' että Ma pispan murhasin. Mun korvissani, Jos kuinka mietin tätä asiaa, Tuo ääni aina kaikuu: murhaaja! Haa! sisälle ma tölliin törmäsin Hän makasi ma hänen herätin... Mull' oli kädessäni miekkani... Näin Taimo! Taimo, katso lattiaan!
Siell' mull' on kultaa kalliimpi mun pieni laululintuni. Hän livertelee sulosuulla; ah herttaista on häntä kuulla! Hän ompi sievä pienoinen, kuin tuuli, vilkas, hienoinen. Ei häll' oo puku monenlainen, vain sulkaverho ihanainen.» »Laulusi oli kaunis», sanoi Iiri, »mutta vahinko vain, ettei lintusi sitä ymmärrä». Portti narahti ja Iiri katsoi ulos. »Pappilan Hanna tulee, mitä asiaa hänellä lienee?
KERTTU. O. Herra Kristus! kuinka raskaan taakan Sa luulet heikon naisen voivan kantaa! Haa! Mikä paha henki hallitsee Mun sydäntäni siitä hetkestä Kuin naisen tuon mä ensikerran näin? Jos hälle sanon, että lapsensa Viel' elää, että minun tahdostani Hän ompi kätketty niin sillä tavoin Ma pauloihini saan tuon kyyhkyisen. Se oisi pirullista!
LALLI. Sen sanot heille, että ryhtyneet Me sotatoimiin kiivaast' olemme Ja että vihollisten parvia Jo muutamia ompi voitettu. Myös kerro, että paljon väkeä On tänne kaikkialta samonnut. Kell' ompi henki, jonka pyhittää Hän tahtoo sankar-töillä jaloilla Ja ansiollisilla tulkoon tänne!